8.10.2002
TARKOITUKSENMUKAISILLA JALKINEILLA EROON ALARAAJAVAIVOISTA

ASKELTUTKIMUSTA RUOTSISTA

Vuonna 1997 ruotsalainen lääkäri Bernt Ersson, MD, yhdessä fysioterapeuttityöryhmän kanssa tutki kliinisesti yli viisi vuotta kroonisista alaraajojen nivelten rasitusvaivoista kärsineitä potilaita. Mukana tutkimuksessa oli 86 Gävlen alueelta olevaa urheilua harrastamatonta ruotsalaista. Videokuvauksen avulla tutkittiin potilaiden kävelyn askelkuormitus sekä arvioitiin alaraajojen toiminnallisuus.

Askelluksen ja siinä esiintyvien virheiden perusteella puolelle potilaista määrättiin heti oikeantyyppinen jalkine sekä työ- että vapaa-ajan käyttöön. Vertailuryhmä jatkoi seuraavat kolme kuukautta entiseen tapaan ilman toimenpiteitä. Muita hoitoja ei koeaikana käytetty. Heti oikeanlaiset jalkineet saaneilla alkoivat oireet vähetä mainittavasti jo kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vertailuryhmän oireiden pysyessä ennallaan.
Kolmen kuukauden kuluttua myös vertailuryhmälle valittiin tutkimukseen pohjautuen tarkoituksenmukaiset jalkineet. Vertailuryhmän alaraajavaivat olivat puolen vuoden kuluttua joko kokonaan poissa tai oleellisesti vähentyneet noin 70 %:lla.

VALITSE JALKINEESI OIKEIN!

Tutkimuksen mukaan näyttääkin siltä, että oikein valitut jalkineet ovat oleellinen osa tuloksellista kuntoutusta kaikille alaraajojen painoa kantavien nivelten kuten nilkkojen, polvien, lonkkien sekä alaselän rasitusperäisistä kroonistuneista vaivoista kärsiville.

Seisomatyötä tekeville tai paljon vapaa-aikanaan käveleville ja muuten liikkuville ihmisille
on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota jalkineiden tarkoituksenmukaisuuteen. Hyödyllinen liikunta palvelee tuki- ja liikuntaelimistön yleiskuntoa ilman rasitusperäisiä oireita, kun käytetään oikein perustein valittuja jalkineita.

HYVÄT KENGÄT APUUN KUN JALKA VAIVAA

Fysioterapeutti, jalkaspesialisti Jarmo Kari opastaa jalkinevalintoihin seuraavasti:
”On suuri houkutus valita jalkineensa lähinnä ulkonäön perusteella. Kenkäostoksilla kannattaisi kuitenkin ensi sijassa miettiä sitä, mihin tarkoituksiin jalkineita aikoo käyttää. Myöskään kengän kokonumeroa ei kannata valita vanhasta muistista. Varsinkin naisilla nimittäin pitkittäisholvit jalan kärjessä että jalkaterän poikittaisholvit laskevat iän myötä, jolloin jalka pitenee ja levenee.

Tärkeimpiä asioita jalkineen valinnassa on katsoa, että kannan leveys on riittävä eli noin 7-8 senttiä. Kantapään tulisi olla aina pari senttiä päkiää ylempänä, ei kuitenkaan enempää kuin kolme senttiä. Tällöin jalkine toimii taloudellisesti kantaiskussa, tukivaiheessa sekä varvastyöntövaiheessa. Myös nilkan toiminta on optimaalisinta. Jalkineen tulee taittua päkiän kohdalta eli samasta kohdasta kuin jalkakin taittuu, kenkä ei saa taittua keskeltä.

Jos kyseessä on kivulias vaivaisenluun aiheuttama ongelma, pyritään jalkineen avulla vähentämään kipua aiheuttavaa liikettä. Näin etenkin vaivaisenluuleikkauksen jälkeen. Vaivaisenluu-päkiäongelmassa jalkineen tulee kärjestä olla rullaava, tarvittaessa aivan jäykkä ja taipumaton, puukengän kaltainen. Sitä mukaa kun jalka alkaa sallia askellusta oireettomasti, tehdään jalkineesta notkeampi. Mahdollisimman nopeasti on lähdettävä kuitenkin mobilisoimaan jalkaa. Jalkine onkin oivallinen keino edistää jalan käytännön kuntoutusta. Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä potilaan jalkojen mittojen mukaan yksilölliset tukipohjalliset.

Tyypillinen askelvirhe lapsilla ja myös monilla aikuisilla on, että jalka alas tullessaan ja tukivaiheessa lähtee kiertymään jalkaterän keskiosasta liikaa sisäänpäin. Tällöin sääriluu joutuu liialliseen sisäkiertoon. Se taas puolestaan kiertää polvea liikaa sisäänpäin, jolloin tuloksena on kiertosuuntaisia kuormitusvirheitä. Kun näin kävellään vuodesta toiseen, puhutaan jo miljoonista rasitusvaivoja aiheuttavista askelten virhetoistoista. Tällaisessa tilanteessa on jälleen hyvä valita jalkine, joka taittuu päkiästä, eli samasta kohtaa kuin jalkakin taittuu – ei keskeltä. Kengän tulee kierrettäessä olla huomattavan tukeva eli ns. kiertojäykkä jalkine. Silloin kenkä tukee liikaa sisäänpäin kiertyvää jalkaa ja säästää sitä virhekuormituksilta.”

Asiantuntija: Jarmo Kari, fysioterapeutti, Turku

Toimittaja: Lea Froloff