|
10.12.2002 Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 400 000 suomalaista. Tautiin sairastuu joka viides tupakoitsija. Piikkiöläinen Esko Aho poltti savukkeita toista askia päivässä 25 vuoden ajan. Tupakoinnista seurasi hengenahdistusta, joka vielä alkuvaiheessa tuntui paranevan aina tupakkalakon aikana.
- Yritin olla lakossa, mutta en pystynyt. Viimein kävi sitten niin, että olin lakossa, mutta hengitys ei enää parantunutkaan. Siitä tämä 24 vuoden sairaalakierre käynnistyi. Aluksi sairaus tuntui käsittämättömältä. Eläkeikä alkoi 47-vuotiaana, kertoo Esko Aho. Keuhkoahtaumataudin varhaisvaiheelle on tyypillistä muun muassa niin kutsuttu tupakkayskä ja vähäinen limaneritys. Esko Aho sairastaa keuhkoahtaumataudin vaikeinta astetta, johon liittyy usein toistuvia hengitystietulehduksia, lepohengenahdistusta, sydämen vajaatoimintaa ja kudostuhoja. Keuhkorakkuloista Esko Aholla on jäljellä enää noin 16 prosenttia. Täsmälääkkeestä uutta apua Keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa vielä parantavaa hoitoa. Ainoa varma keino pysäyttää keuhkojen tuhoutuminen on tupakoinnin lopettaminen. Sairauden lääkehoidossa on käytetty, kuten astmassa, keuhkoputkia avartavia ja tulehduksia pienentäviä lääkkeitä. Lääkekirjo on ollut valitettavan suuri. Viime syksynä markkinoille lanseerattiin uusi nopeavaikutteinen ja pitkäkestoinen Spiriva-täsmälääke jonka käytöstä on saatu lupaavia kokemuksia.
- Potilailla, joilla lääkehoidosta saatu apu on ollut rajallinen, hengitystoiminta on saatu nyt suhteellisen nopeasti korjaantumaan. Paitsi että me voimme mitata sen, myös potilaat itse kertovat, että kävelymatka on pidentynyt, hengityksen vinkuna ja liman eritys vähentyneet, toteaa TYKS:n keuhkosairauksien klinikan ylilääkäri Kari Liippo Paimion sairaalasta. Tupakkayskä merkki sairaudesta Keuhkoahtaumatauti on yhä viidenneksi yleisin krooninen sairaus maailmassa ja kolmanneksi yleisin kuolinsyy yhdessä astman ja keuhkokuumeen kanssa. Arvioiden mukaan Suomessakin vain noin neljäsosa tautitapauksista diagnosoidaan.
- Jokainen, jolla on aamuyskää ja limannousua, sairastaa hyvin todennäköisesti vähintään lieväasteista sairautta. Jos tupakoitsija alkaa saada toistuvien flunssien jälkeen pitkittyvää pahenevaa yskää, jossa on lisääntyvästi limaa, rumanvärisiä ysköksiä, niin hän kaipaa ehdottomasti tarkemman tutkimuksen. Toisinsanoen, mikäli ei pääse ilman antibioottia irti tavallisesta flunssasta, olisi syytä hakeutua tutkimuksiin. 67-vuotiaan Esko Ahon arkea rytmittävät säännölliset sairaalakäynnit ja lääke- ja happihoidot. Tupakanpolton mies heitti pois uudenvuoden aattona vuonna – 80. Vuosikausia jatkunut sauhuttelu harmittaa. - Kyllä se kaduttaa.Ehdoton suositus mulla on, että heitettäisiin tupakat menemään. Ei ihmisen keuhkot ole tarkoitettu savupiipuksi ja monelle hyvälle ystävälleni olen sanonut, että jos oikein tekee mieli tupakkaa niin pistäkää hetkeksi aikaa tutti suuhun ja imekää sitä. Ja ihan siis hyvää tarkoittaen.
Lisätietoja:
www.hengitysliitto.fi Toimittaja: RIIKKA HEIKKILÄ
|
