12.3.2002
Akuutti mukana 
lasten sydänleikkauksessa

Mikasta, 1 v, tuli 10.000:s
sydänleikkattu lapsi

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on rakenteellinen sydänvika. Synnynnäisten sydänvikojen syitä ei useinkaan saada selville. Erääksi syyksi arvellaan perinnöllisiä tekijöitä.
Lasten sydänvikoja on monenlaisia; sydämessä voi olla aukkoja, ahtautumia tai sydämeen voi syntyä suurempia rakenteellisia vikoja. Tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta kahdeksalla on jotain vikaa sydämessä.

Piippolalaisen Mika Hammarin sydämestä löydettiin viime syksynä reikä. Puolentoista sentin reikä oli sydänkammioiden välisessä seinämässä. Reikä paikattiin pienellä goretex-kankaan palasella Mikan yksivuotispäivänä Hyksin lastenklinikalla 5. joulukuuta viime vuonna. Mika teki samalla suomalaisen lasten sydänkirurgian historiaa: hänestä tuli kymmenestuhannes sydänleikattu lapsi Suomessa.

Mikan vanhemmat, Sirpa Klemetti ja Tapio Hammar, kertoivat alkaneensa ihmetellä Mikan väsynyttä olemusta ja sitä, että hän ei kasvanut kuten muut ikäisensä lapset.

Järkytys oli suuri, kun Oulun yliopistosairaalan lastenklinikalla tehdyt tutkimukset paljastivat syyn.

- Se tuli kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta, Tapio Hammar selvitti.

Mikan leikannut Hyksin lastenklinikan ylilääkäri Heikki Sairanen kertoo, että Mikan leikkaus oli rutiinitoimenpide.

- Sanotaan keskivaikea, hän luonnehtii.

Lähes kaikki lasten sydänvikojen tutkimukset ja leikkaukset on keskitetty Hyksin lasten ja nuorten sairaalaan. Vuosittain leikkauksia tehdään 350.

Sairasen perustelee keskittämistä pienillä leikkausmäärillä.

- Näitä vikoja ei riitä joka paikkaan leikattavaksi. Toinen syy on se, että leikkaukset vaativat aika paljon taitoa, suuren henkilökunnan, eikä jakaminen näin pienessä maassa olisi millään tavalla järkevää, ei myöskään kustannussyistä.

Kuolleisuus viisi prosenttia

Lasten sydänvikojen tutkimus ja leikkaustoiminta aloitettiin Suomessa viisikymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen sydänleikkaus tehtiin lastenklinikalla 1953. Hoito on vuosikymmenien aikana kehittynyt huimasti. Sairasen mukaan lasten sydänkirurgiassa kuolleisuus on tällä hetkellä viiden prosentin luokkaa.

Hammarin Mika toipui leikkauksesta salamavauhtia. Ruoka maistuu ja kasvukäyrät ovat kohdallaan.

- Kun aiemmin ruokaa piti väkisin syöttää, niin nyt Mika lotasee viisi-kuusi pilttipurkkia päivässä, isä-Tapio nauraa.

Lisätietoja

www.sydanlapset.fi

Toimittaja
SEPPO KORHONEN