|
16.4.2002 - Pahalta se tuntuu. Lihas menee ihan kovaksi ja kramppiin ja liikunta on aivan pakko lopettaa siihen paikkaan. Ei siinä muu auta kuin yrittää vähän venyttää ja hieroa jos se kramppi niillä laukeaisi... Suonenveto on tuttu ilmiö melkein jokaiselle meistä. Varsinkin urheilijat, raskaana olevat ja verenkierron häiriöistä kärsivät ovat saaneet tehdä tuttavuutta äkillisen ja inhottavan kouraisun kanssa.
Kramppi voi koitua vaaraksikin - Suonenvetohan on terminä hieman harhaanjohtava, siitä kun tulee semmoinen käsitys että se liittyisi jotenkin verisuoniin ja joku niitä vetelisi, mutta siitähän ei ole kyse. Se on tämmöinen hermoston aiheuttama jatkuva lihassupistustila eli kramppi, tarkentaa Oulun yliopistollisen sairaalan liikuntafysiologi Kari Kauranen. Useimmiten suonenvedon uhrina ovat jalat - tavallisinta lienee että kouraisee pohkeesta, jalkapohjasta tai takareidestä. Myös selkälihakset ovat tyypillisiä krampinkohteita. - Ihan tarkkaa syytä suonenvetoon ei tiedetä, mutta on monia tekijöitä jotka sitä voi aiheuttaa. Kaikille näille tekijöille on yhteistä semmoinen, että ne ärsyttävät lihaksen lihassukkulaa, joka aistii lihaksen pituutta ja sen muutoksia ja joka sitten laukaisee ei-tahdonalaisen lihassupistuksen. Tämmöisiä lihassukkulaa ärsyttäviä tekijöitä ovat kudosvauriot, vaikkapa leikkauksen tai jonkun iskun jälkeen, lihaksen verenkertohäiriöt ja nestetasapainohäiriö, eli elimistön kuivuminen, Kauranen luettelee. Suonenveto ei sinänsä ole vaarallinen, mutta siitä voi aiheutua vakaviakin vammoja. - Liikunta kannattaa kyllä aina keskeyttää. Lihaksen elastia on laskenut, joten revähdyksiä tulee helposti. Teoriassahan krampista voi aiheutua jopa kuolio, vaikkei se kovin todennäköistä olekaan. Mutta on tiettyjä tilanteita, joissa suonenveto voi olla vaarallinen, esimerkiksi liikenteessä ja uidessa, Kauranen muistuttaa. Venytä varovasti, hiero kevyesti Vaikka suonenveto yleensä aika harmiton onkin, tekee se sen verran kipeää, että siitä varmasti haluaa eroon. Kun suonenveto iskee, kannattaa pyrkiä aktivoimaan vastakkaista lihasta. Jos esimerkiksi pohjelihas kramppaa, kannattaa vetää varpaita nenää kohti, jolloin säären etuosan lihakset aktivoituvat. Myös lihaksen venyttäminen ja hieronta auttavat, kunhan muistaa käsitellä kipeää kohtaa varovasti. Suonenvedon parasta ennaltaehkäisyä ovat perusterveelliset elämäntavat. Kannattaa pukeutua lämpimästi, juoda tarpeeksi, syödä terveellisesti ja harrastaa liikuntaa. Huippu-urheilijoiden kannattaa kiinnittää huomiota vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävään saantiin. - Kontaktilajeissa suojien käyttö, jalkojen suojaaminen kylmältä, nestetasapainosta huolehtiminen ja elektrolyyttitasapaino eli magnesiumin, kaliumin, b-vitamiinin riittävä saanti ovat sellaisia mitä pitää miettiä, jos suonenveto usein kiusaa, Kauranen ohjeistaa urheilijoita. Jumppaan vesipullo mukaan - Olisi ihan hyvä syödä semmoinen kevyt välipala, vaikka joku hedelmä ennen jumppaa, varsinkin jos edellisestä ruokailusta on pitkä aika. Mutta jos on pari tuntia ennen syönyt voi tulla tunnille kyllä suoraankin, evästää jumppaajia aerobic-ohjaaja, fysioterapeutti Anna-Mari Hautala.
- Tärkeintä olisi kuitenkin juoda nestettä. Vesipullo on syytä ottaa mukaan tunnillekin, Hautala muistuttaa. Työkseen liikkuva Hautala sanoo, ettei suonenveto kovin usein vaivaa, vaikka paikat kovilla jumpatessa ovatkin. - Pyrin juomaan ja syömään tasaisin väliajoin. Ja lepo on tärkeää tietenkin, pari vapaapäivää viikossa koitan pitää. Ja lihashuollosta täytyy huolehtia, venytellä ja käydä hierojalla. Suonenvedon vuoksi harvoin pitää mennä lääkäriin, mutta jos vaiva on jatkuva, kannattaa selvittää, mistä on kyse. Toimittaja
|
