Etusivulle
Toimitus
Historia
Arkisto
Linkit

Arkisto
16.4.2002
It-sukupolven edustajista voi
tulla sairaita keski-ikäisiä

Informaatioteknologia helpottaa ihmisen elämää lapsesta alkaen niin paljon, että tämän päivän murrosikäiset ovat paljon huonommassa kunnossa kuin heidän vanhempansa aikoinaan. Liikunnan vähyys, huonot istuma-asennot ja pitsakokiskulttuuri ovat vaarallinen yhdistelmä. Pahimmillaan osasta parikymppisestä it-sukupolvesta tulee hyvin sairaita keski-ikäisiä.

Köyhä ravinto ja pitkät päivät tietokoneen ääressä rapauttavat kenen tahansa kunnon, mutta erityisen huono tilanne on kasvavien nuorten kohdalla. Luusto vaatisi kehittyäkseen kunnon
ruokaa ja liikuntaa, ei tietokonepelejä.

Tilanteesta on huolestuttu muun muassa Suomen Akatemiassa, jossa on meneillään tutkimus it-teknologian vaikutuksesta nuorten terveyteen.

Osteoporoosia jo teini-ikäisillä

Roskaruokakulttuurin terveysvaikutuksia on päästy ehkä parhaiten tutkimaan sen kotimaassa Yhdysvalloissa. Amerikkalaisessa tutkimuksessa löydettiin osteoporoosia eli luukatoa jo teini-ikäisiltä. Tampereen yliopiston professori Arja Rimpelä toivoo, että näin pitkällä ei Suomessa vielä olla, vaan vaarallisen kehityksen suuntaa pystyttäisiin vielä kääntämään.

– Nuorten niska-, hartia- ja alaselkäsvaivat ovat lisääntyneet 1990-luvun aikana 2–3-kertaisiksi, mikä on hyvin huolestuttavaa. Ne ovat rappeutumisprosessin ensimmäisiä merkkejä, mutta ne voidaan vielä pysäyttää. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet tulevat 10–20 vuotta nuorempana kuin ennen, Rimpelä sanoo.

– Ihminen on luotu liikkumaan. Pelkkä tietokoneen tuojottaminen 12 tuntia päivässä ei ole hyväksi, vaan se rappeuttaa ruumiin ja sielun.

Avainasemassa ovat koti ja koulu. Keholle erityisen vaarallista on television runsas katselu, koska se jähmettää ihmisen täydellisesti paikoilleen. Koulumatkoja ei enää taiteta kävellen tai hiihtäen, koska se ei kaupunkikulttuurissa ole mahdollista aina edes turvallisuussyistä.

Rimpelä tutkii myös koulujen olosuhteita. Pulpeteissa ei pysty istumaan kunnon asennoissa. Välituntisin nuoret lojuvat käytävien nurkissa, koska ulkona ei ole järkeviä mahdollisuuksia liikkua edes vähän.


Työnantajan vaihdos muutti koko elämän

1990-luku synnytti joukon todellisia nörttinuoria, jotka ovat ajattelemattomuuttaan uhranneet terveytensä työnteolle. Monet pystyivät muuttamaan harrastuksensa työksi it-alan uusissa yrityksissä. Espoolainen Rami Talme antoi itsensä vuosikausiksi amerikkalaiselle konsulttifirmalle.



– Tein viikossa töitä 80 tuntia, mikä saattoi jatkua puoli vuotta. Siellä kilpailtiin siitä, kuka on tehnyt eniten ylitöitä. Syömisestä tuli pikatapahtuma, joka vain häiritsi töitä. Ei siinä katsottu mitä syötiin, pitsaa ja muuta sellaista lähinnä, Rami Talme muistelee.

Rami on ollut jo vuosia sellaisessa it-alan yrityksessä, jossa kannustetaan tekemään vain kahdeksan tunnin työpäivää. Kun hän viimeksi näki vanhoja työkavereita, nämä paahtoivat entiseen tyyliin ja joku oli lihonut lyhyessä ajassa 30 kiloa.

– Voisin olla ihan samanlaisessa kunnossa, jos en olisi vaihtanut työpaikkaa. Vanhassa elämässä jäi liikunta kokonaan pois, ehti vain pyöräilemään töihin. Nyt olen toteuttanut unelmani: juoksin maratonin viime kesänä, Rami kertoo.

– Aikaisemmin sairastelin paljon, eikä työ tietenkään sallinut poissaoloja vaan tein puolikuntoisena pitkiä päiviä. Jo kaksi talvea olen ollut terveempi kuin koskaan, vaikka lapseni ovat sairastelleet.


Normaali työpäivä tuottaa parhaan tuloksen

Rational Software Finland Oy:n toimitusjohtaja on laskenut työteholle erilaisen hinnan kuin it-alalla perinteisesti on tehty.

– Täällä edellytetään että työntekijät pitävät huolen oman elämänsä tasapainosta, eikä se synny työstä, vaan vapaa-ajasta, perheestä ja muista läheisistä huolehtimalla. Se jolla on tasapaino elämässään, on myös parempi stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, Jarhos arvioi.

– Vaikka me edustamme amerikkalaista työkulttuuria siinä mielessä, että tulos mitataan neljännesvuosittain, olen sitä mieltä että kahdeksan tunnin päivä riittää meidän tarpeisiin. Se on taloudellisesti järkevää.

Rami Talme muistelee, miten hänellä oli aluksi huono omatunto, jos lähti pitkän työpäivän jälkeen seuraavana päivänä jo iltapäivällä kotiin.

– Sellaiset asiat oppii vain esimerkin kautta. Toimitusjohtaja saattaa sanoa iltapäivällä, että nyt hän lähtee hakemaan lasta tarhasta.

Toimittaja
MARITA SALONEN

Lisätietoja:

http://www.uta.fi/laitokset/tsph/nedis/
Lasten ja nuorten terveyden ja terveyden edistämisen tutkimusverkosto - NEDIS


http://www.slu.fi/imag/2-97/13.html
Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden aikana?


Seuraava lähetys
Keskustelu & palaute
Vinkit
Piilohulluutta, piilohulluutta!
Terveysteema
AlkuunSivun alkuun