Etusivulle
Toimitus
Historia
Arkisto
Linkit

Arkisto
22.1.2002
Lumelääkkeellä eroon 
masennuksesta?

Masennus-, eli depressiolääkkeiden käyttö yleistyy jatkuvasti. Vuonna 2000 268 000 suomalaista käytti masennuslääkkeitä. Jos kasvu jatkuu entisellään, kirjoitetaan resepti tänä vuonna jo yli 300 000 suomalaiselle.

Depressiolääkkeiden suosioon on monta selitystä. Kun asenteet ovat muuttuneet suvaitsevaisemmiksi mielenterveysongelmia kohtaan, ei kynnys hakea apua ole enää niin suuri kuin ennen. Apu tarkoittaa yhä useammin juuri lääkehoitoa. Lääkkeitä pidetään tehokkaina, edullisina ja varsinkin vaikeissa tapauksissa välttämättöminä.

Kasvua lisää sekin, että uusia depressiolääkkeitä käytetään nykyään myös muiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon, niillä kun on todettu olevan vaikutusta myös muun muassa paniikkihäiriöihin, fobioihin ja ahdistuneisuuteen.

Lääkehoidon kritisoijiakin löytyy. Heidän mukaansa terapia olisi usein parempi vaihtoehto, lääkkeillä kun hoidetaan vain oireita, ei itse sairautta. Potilaan omien voimavarojen tukemista on puolustettu myös sillä, että niin sanotun lumelääkkeen on usein huomattu saavan aikaan vastaavia tuloksia kuin oikeiden valmisteidenkin. Jos ratkaisu siis löytyy masennuksesta kärsivästä itsestään, miksi syödä lääkkeitä?

Viimeisimmän lisän keskusteluun tuo yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän arvostetussa The American Journal of Psychiatry –lehdessä julkaisema tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa kuvattiin lumelääkkeiden aiheuttavan yhtä suuria muutoksia useiden koehenkilöiden aivotoiminnassa kuin oikean lääkkeenkin.

Aivotoiminnan muutoksia sokeripillereillä

Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin suosituimpien depressiolääkkeiden ja lumelääkkeiden vaikutusta masennusoireisiin ja aivojen toimintaan.

Lääkehoitoon reagoi 52 prosenttia koehenkilöistä ja lumelääkkeeseen 38 prosenttia. Tutkimuksen mukaan molempien ryhmien jäsenten masennus helpotti. Kahdeksan viikon jakson jälkeen ryhmien välillä ei ollut eroja siinä, miten koehenkilöt voivat. Vasta sitten, kun lumelääkettä saaneille kerrottiin heidän saaneen sokeripillereitä, heidän olotilansa paheni huomattavasti.

Huomattavaa on, että aivojen kuvissa näkyy selviä muutoksia niin lääkkeitä kuin sokeripillereitäkin saaneilla henkilöillä. Lumelääkettä saaneiden aivotoiminta muuttui siis koehenkilöiden omalla toiminnalla – lujalla uskolla.

Erikoista on, että kun masennuslääkkeet vähentävät tiettyjen aivojen osien toimintaa, oli potilaiden itsensä aikaan saama vaikutus päinvastainen, aivotoiminta kiihtyi. Tutkimus näyttääkin osoittavan, että sama vaikutus - masennusoireiden helpottuminen - voidaan saada aikaan kahdella eri tavalla.

Entistä tarkempaan lääkehoidon arviointiin

Vaikka tutkimus todistaakin lumelääkkeen tehoavan, ei lääkehoitoa olla vielä kuoppaamassa. Lumelääkettä voidaan käyttää vain tutkimustarkoituksessa, sillä kliinisessä hoidossa sen käyttö olisi epäeettistä, potilas kun ei tietäisi mitä oikeasti syö.

Oulun yliopiston psykiatrian klinikan professori Hannu Koponen muistuttaa, että vaikeasta masennuksesta kärsivää potilasta olisi taas mahdotonta vakuuttaa siitä, että hänen omat voimavaransa riittävät paranemiseen.

- Vaikeasti masentunut potilas ei jaksa omin voimin nousta masennuksesta ja häneltä olisi kohtuutonta sellaista vaatiakaan. Pahimmillaan seurauksena olisi entistä syvempi masentuneisuus, kun huomaisi, ettei siihen pystykään.

Koposen mukaan Suomessa ei ylipäätään turvauduta lääkehoitoon liian helposti.

- Vaikean masennuksen hoitoon liittyy myös lääkitys. Oireilua voi huomattavasti lyhentää, mikä on merkittävää potilaan työkyvyn ja elämänhallinnan kannalta. Oireiden nopea helpottaminen on perusteltua myös siksi, että vaikeaan masennukseen liittyy myös itsemurhariski, Koponen perustelee.

Koposen mukaan tutkimustulokset saattavat kuitenkin johtaa entistä tarkempaan lääkehoidon räätälöintiin.

- Merkittävää tässä on se, että tutkimuksessa käytetyllä metodilla voidaan ehkä nopeasti erotella ne potilaat, jotka eivät hyödy jostakin tietystä lääkkeestä. Tällöin depressiolääkkeitä käytettäisiin turhaan entistä vähemmän.

Artikkeli on luettavissa The American Journal of Psychiatry –lehden nettisivuilla.

asiantuntija
HANNU KOPONEN
professori, ylilääkäri
psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri

Toimittaja
MIKKO PENTTILÄ


Seuraava lähetys
Keskustelu & palaute
Vinkit
Piilohulluutta, piilohulluutta!
Terveysteema
AlkuunSivun alkuun