22.1.2002
Lumelääkkeellä eroon
masennuksesta?
Masennus-,
eli depressiolääkkeiden käyttö yleistyy jatkuvasti.
Vuonna 2000 268 000 suomalaista käytti masennuslääkkeitä.
Jos kasvu jatkuu entisellään, kirjoitetaan resepti tänä
vuonna jo yli 300 000 suomalaiselle.
Depressiolääkkeiden
suosioon on monta selitystä. Kun asenteet ovat muuttuneet suvaitsevaisemmiksi
mielenterveysongelmia kohtaan, ei kynnys hakea apua ole enää
niin suuri kuin ennen. Apu tarkoittaa yhä useammin juuri lääkehoitoa.
Lääkkeitä pidetään tehokkaina, edullisina
ja varsinkin vaikeissa tapauksissa välttämättöminä.
Kasvua
lisää sekin, että uusia depressiolääkkeitä
käytetään nykyään myös muiden mielenterveyshäiriöiden
hoitoon, niillä kun on todettu olevan vaikutusta myös
muun muassa paniikkihäiriöihin, fobioihin ja ahdistuneisuuteen.
Lääkehoidon
kritisoijiakin löytyy. Heidän mukaansa terapia olisi usein
parempi vaihtoehto, lääkkeillä kun hoidetaan vain
oireita, ei itse sairautta. Potilaan omien voimavarojen tukemista
on puolustettu myös sillä, että niin sanotun lumelääkkeen
on usein huomattu saavan aikaan vastaavia tuloksia kuin oikeiden
valmisteidenkin. Jos ratkaisu siis löytyy masennuksesta kärsivästä
itsestään, miksi syödä lääkkeitä?
Viimeisimmän
lisän keskusteluun tuo yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän
arvostetussa The American Journal of Psychiatry lehdessä
julkaisema tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa kuvattiin
lumelääkkeiden aiheuttavan yhtä suuria muutoksia
useiden koehenkilöiden aivotoiminnassa kuin oikean lääkkeenkin.
Aivotoiminnan
muutoksia sokeripillereillä
Kalifornian
yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin suosituimpien
depressiolääkkeiden ja lumelääkkeiden vaikutusta
masennusoireisiin ja aivojen toimintaan.
Lääkehoitoon
reagoi 52 prosenttia koehenkilöistä ja lumelääkkeeseen
38 prosenttia. Tutkimuksen mukaan molempien ryhmien jäsenten
masennus helpotti. Kahdeksan viikon jakson jälkeen ryhmien
välillä ei ollut eroja siinä, miten koehenkilöt
voivat. Vasta sitten, kun lumelääkettä saaneille
kerrottiin heidän saaneen sokeripillereitä, heidän
olotilansa paheni huomattavasti.
Huomattavaa
on, että aivojen kuvissa näkyy selviä muutoksia niin
lääkkeitä kuin sokeripillereitäkin saaneilla
henkilöillä. Lumelääkettä saaneiden aivotoiminta
muuttui siis koehenkilöiden omalla toiminnalla lujalla
uskolla.
Erikoista
on, että kun masennuslääkkeet vähentävät
tiettyjen aivojen osien toimintaa, oli potilaiden itsensä aikaan
saama vaikutus päinvastainen, aivotoiminta kiihtyi. Tutkimus
näyttääkin osoittavan, että sama vaikutus -
masennusoireiden helpottuminen - voidaan saada aikaan kahdella eri
tavalla.
Entistä
tarkempaan lääkehoidon arviointiin
Vaikka
tutkimus todistaakin lumelääkkeen tehoavan, ei lääkehoitoa
olla vielä kuoppaamassa. Lumelääkettä voidaan
käyttää vain tutkimustarkoituksessa, sillä kliinisessä
hoidossa sen käyttö olisi epäeettistä, potilas
kun ei tietäisi mitä oikeasti syö.
Oulun
yliopiston psykiatrian klinikan professori Hannu Koponen muistuttaa,
että vaikeasta masennuksesta kärsivää potilasta
olisi taas mahdotonta vakuuttaa siitä, että hänen
omat voimavaransa riittävät paranemiseen.
- Vaikeasti
masentunut potilas ei jaksa omin voimin nousta masennuksesta ja
häneltä olisi kohtuutonta sellaista vaatiakaan. Pahimmillaan
seurauksena olisi entistä syvempi masentuneisuus, kun huomaisi,
ettei siihen pystykään.
Koposen
mukaan Suomessa ei ylipäätään turvauduta lääkehoitoon
liian helposti.
- Vaikean
masennuksen hoitoon liittyy myös lääkitys. Oireilua
voi huomattavasti lyhentää, mikä on merkittävää
potilaan työkyvyn ja elämänhallinnan kannalta. Oireiden
nopea helpottaminen on perusteltua myös siksi, että vaikeaan
masennukseen liittyy myös itsemurhariski, Koponen perustelee.
Koposen
mukaan tutkimustulokset saattavat kuitenkin johtaa entistä
tarkempaan lääkehoidon räätälöintiin.
- Merkittävää
tässä on se, että tutkimuksessa käytetyllä
metodilla voidaan ehkä nopeasti erotella ne potilaat, jotka
eivät hyödy jostakin tietystä lääkkeestä.
Tällöin depressiolääkkeitä käytettäisiin
turhaan entistä vähemmän.
Artikkeli
on luettavissa The
American Journal of Psychiatry lehden nettisivuilla.
asiantuntija
HANNU KOPONEN
professori, ylilääkäri
psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto psykiatrian tulosalue, Lapin
sairaanhoitopiiri
Toimittaja
MIKKO PENTTILÄ
|