22.10.2002
YHTEISTYÖLLÄ TEHOKKAASEEN VANHUSHUOLTOON:

Toimiva vanhusten huolto edellyttää sosiaali- ja terveystoimen tehokasta yhteistyötä, häiriötöntä tiedonkulkua ja selkeää, yhteisesti sovittua toimintakyvyn arviointia sekä kuntouttavaa työotetta.

Tähän pyritään Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten alueella YTY-hankkeella, joka yhdistää kolme kuntaa ja kaksi kunnallista organisaatiota saman päämäärän taakse: yhä useampi vanhus voisi asua turvallisesti ja pidempään kotonaan.

YTY tarkoittaa ”Yhteistyöllä voimavaroja Ääneseudun vanhustenhuoltoon”.

Suomessa on nyt n. 800 000 yli 65-vuotiasta ja heidän määränsä arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 30 vuoden aikana. Kunnassa ikäihmisten määrä voi vaihdella 5 prosentista 30 prosenttiin. Tulevaisuuden haasteita on saada kasvava joukko yhä vanhempia ja loppuvuosinaan monisairaampia vanhuksia asumaan yhä pidempään kotioloissaan. Parhaillaan kunnissa laaditaan sosiaali- ja terveysministeriön patistamana tähän tähtääviä ohjelmia.

Ääneseudulla Keski-Suomessa on tulevaisuuden haasteeseen vastattu mittavalla koulutus- ja kehityshankkeella, johon ovat osallistuneet kaikki 200 terveyskeskuksissa tai kuntien sosiaalitoimissa vanhustyötä tekevää ihmistä. Kotiavustajat, kylvettäjät, kotisairaanhoitajat, lääkärit ym. työntekijät ovat yhdessä opiskelleet mm. vanhusten toimintakyvyn arviointia ja porukalla määritelleet, mitä on ”kuntouttava työote”. Kolmas iso kehitysalue on ollut tiedonkulun parantaminen. Kaikkiaan työntekijät saavat olla 20 päivää opiskelemassa työnantajansa laskuun näitä asioita. Niinpä koulutus maksaa noin 5 miljoonaa markkaa.

Toimintakyvyn arvioinnin yhteiset mittarit on viety laajaksi ATK-pohjaiseksi seurantalomakkeeksi, jota työntekijät yhdessä tarkkailevat ja täydentävät kannettavilla tietokoneillaan. Seurantalomake täytetään ensimmäisen kerran, kun vanhus omaisineen tekee hoito- ja palvelusopimuksen eli tulee palvelutaloon, vanhainkotiin tai kotipalvelun piiriin. Tavoitteena on, että työntekijällä on aina käytössään viimeisin tieto esimerkiksi lääkityksessä tai elämänolosuhteissa tapahtuneista muutoksista.

-Toiveenamme on, että saadaan ne työtätekevät kädet varsinaiseen asiakastyöhön, että ei tarvitsisi istua puhelimessa ja varmistella asioita. Kun nämä tiedot ovat olleet hajallaan sosiaali- ja terveystoimessa eivätkä keskistetysti, niin paljon aikaa menee tietojen etsimiseen, kertoo YTY-hankkeen puuhanainen, geriatrian erikoislääkäri Taina Lupsakko Äänekosken terveyskeskuksesta.

Tyypillinen tietokatkos syntyy, kun vanhukselle sattuu jotakin ja hän joutuu vaikkapa sekavuuden tai kaatumisen vuoksi terveyskeskukseen ilman omaista tai palvelutalon saattajaa ja tietoja. Tietojen hankkimiseen voi mennä paljon aikaa. Jos YTY-tietokannasta selviää, että vanhuksen elämänpiirissä on tapahtunut jokin dramaattinen menetys, auttaa se delirium-tilan syiden jäljille pääsemisessä.

Tietojen kerääminen yhteiseen terveys- ja sosiaalitoimen tietokantaan edellyttää vanhuksen omaa lupaa. Myöskään kaikki eivät pääse näin syntyvässä uudessa tiedostossa liikkumaan, ainoastaan ne, jotka työnsä puolesta saavat sitä varten salasanan. Heidän kulkemisiaan voidaan myös jälkikäteen seurata.

Yhtä tärkeää kuin saada oleellinen tieto nopeasti oikeaan paikkaan, on se, että 200 työntekijää katselee ja arvioi asiakkaitaan suurinpiirtein samalla lailla. Tämä merkitsee sitä, että ei esimerkiksi ummisteta silmiä sairauden oireilta. Nykyisin luvattoman usein katsotaan vanhuksen kunnon heikkenemisen olevan vain seurausta itse vanhuudesta, vaikka takana voisi olla hoidettava sairaus, vaikkapa jokin tulehdus. Samoin kotipalvelun työntekijä on voinut ajatella, että kyllä kotisairaanhoitaja reagoi, kun on hänen vuoronsa vierailla vanhuksen luona - eli on siirretty vastuuta toisille.

Varsinkin dementoivat sairaudet muodostavat ison haasteen, sillä niiden esiintyvyys kasvaa jyrkästi keskimääräisen eliniän noustessa. Esimerkiksi Alzheimerin taudin riski kasvaa merkittävästi 75-ikävuoden jälkeen. Suomessa on nyt n. 75 000 vähintään keskivaikeasti dementoitunutta vanhusta eli lähes 10 % yli 65-vuotiaista. Ääneseudun YTY-hankkeessa dementoiviin sairauksiin reagoidaan tekemällä ahkerasti muistitestejä ja ohjaamalla vanhus omaisineen edelleen Äänekosken terveyskeskukseen, jos syntyy vahva epäilys dementoivasta sairaudesta.

-Uskon – ja siitä on tutkimustuloksiakin - että varhainen puuttuminen auttaa kotona olemisessa. Dementoivan sairauden etenemistä voidaan vähän jarruttaa ja auttaa potilasta ja omaisia valmentautumaan tulevaan tilanteeseen. Toinen iso asia ovat käytöshäiriöt eli vuorokausirytmin sekoaminen ja aggressiivisuus. Jos näihin puututaan varhain, voidaan estää omaisen uupunen, mikä johtaa usein kotihoidon loppumiseen, sanoo Taina Lupsakko.

Kuntouttava työote tarkoittaa sen oppimista, että kuntoutus on kaikkien työntekijöiden vastuulla: on tuettava vanhusta selviämään arkisissa askareissaan omassa kodissaan, jolloin ei saa esimerkiksi mennä tekemään vanhuksen puolesta asioita, jotka on porukalla yhdessä vanhuksen kanssa sovittu hänen tehtäväkseen. Jos tarvitaan erilliskuntoutusta, vaikkapa lonkkamurtuman jälkeen, on se järjestettävä. Tätä varten Äänekosken vanhainkodin yhteyteen onkin tehty erillinen kuntoutusyksikkö.

Toimittaja: JAAKKO LUOMA