|
22.10.2002 Suklaa on rasvainen ja sokerinen herkku, josta on löydetty myös terveellisiä aineosia. Se sisältää flavonoideja, jotka estävät haitallisten rasvojen hapettumista ja sitä kautta verisuonten kalkkeutumista. Yhdessä tummassa suklaapatukassa on yhtä paljon flavonoideja kuin lasillisessa punaviiniä tai kupillisessa mustaa teetä. Hämmästyttävät tutkimustulokset ovatkin nostaneet suklaan kiisteltyjen ravintoaineiden joukkoon.
- Suklaassa on erilaisia antioksidanttina toimivia flavonoidiaineita, joilla saattaa olla ihmisen elimistössä hapettumista estäviä vaikutuksia, mutta tällä hetkellä ei tarkkaan tiedetä sitä, miten ne vaikuttavat elimistössä ja minkälaisina määrinä niitä pitäisi saada, Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikalla työskentelevä ravitsemusterapeutti Marja Karppinen kertoo. Suklaan perusraaka-aineet ovat kaakaomassa, kaakaovoi ja sokeri. Sen laadun kansanomainen mittari on kaakaopitoisuus. Suklaan hyödylliset aineosat löytyvätkin juuri kaakaomassasta, joka on tumman suklaan ja maitosuklaan raaka-aine. Kaakaomassa saadaan jauhetuista kaakaopavuista ja siinä olevien terveellisten aineiden määrä on riippuvainen kaakaopapujen kasvuolosuhteista sekä siitä, miten niitä on käsitelty keräämisen jälkeen. Marja Karppinen suosittelee varovaisuutta suklaan syönnissä -Suklaassa on runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, joka nostaa selkeästi veren LDL-kolesterolipitoisuutta eli runsaasti käytettynä suklaa on haitallista veren rasva-arvoille. Toisaalta suuri energiamäärä nostaa sitten painoa, jos energiansaanti ylittääpäivittäisen tarpeen. Suklaan rasvaisuus on kiistaton tosiasia, mutta tutkimuksissa on kuitenkin löytynyt viitteitä siitä, että veren haitallisen LDL-kolesterolin hapettuminen hidastuisi suklaan syömisen jälkeen. Juuri hapettuneen LDL-kolesterolin uskotaan olevan syynä siihen, että verisuonten seinämiin muodostuu rasvakertymiä. Suklaa sisältää myös paljon kuitua ja siitä saa tärkeitä hivenaineita: kalsiumia, magnesiumia ja kuparia.
Monille lienee tuttu suklaanhimo, joka kasvaa erityisesti pimeinä vuodenaikoina. Suklaan nauttiminen lisää aivojen välittäjäaineen serotoniinin määrää ja sitä kautta myös hyvänolon tunnetta. Suklaan uskotaan myös kiihdyttävän elimistön tuottamien mielihyvähormonien erittymistä. Se sisältää hyvin pieniä määriä biologisesti aktiivisia aineita kuten kofeiinia ja kannabonoidien kaltaisia yhdisteitä, jotka voivat vaikuttaa aivojen toimintaan samalla tavalla kuin riippuvuutta aiheuttavat aineet. -Varmasti suurelta osin suklaanhimo johtuu totutuista tavoista eli henkilö on tottunut lievittämään masennusta syömällä suklaata, joka piristää jo pelkästään kohottamalla verensokeria. Joissakin tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että suklaa voisi ihan oikeasti aiheuttaa riippuvuutta, mutta sitä, minkälaisilla määrillä suklaata se voisi syntyä ja voisiko se tulla kenelle tahansa, ei tällä hetkellä tiedetä, Marja Karppinen sanoo. Suomalainen syö keskimäärin kaksi suklaapalaa päivässä. Se, mikä on kohtuullinen määrä suklaata, riippuu paljon ihmisen energiankulutuksesta, rasva-aineenvaihdunnasta ja ruokavaliosta. - Pala suklaata päivässä voi ihan hyvin sisältyä useimpien ihmisten ruokavalioon, Marja Karppinen sanoo. Toimittaja: KIRSI SCHALI
|
