23.4.2002
Muurahaispesäkylpy

Muurahainen on kuulunut perinteisen suomalaisen kansanlääkinnän rohdostarpeisiin jo satoja vuosia. Muurahaisia on käytetty mm. viinaan liotettuna kihtilääkkeenä ja pesäaineksia kuumissa kylvyissä erilaisia kipuja ja särkyjä lievittämässä.
Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksen vapaa-ajan ohjaaja Tuija Lahti-Luopan mukaan perinteiset kylvyt ovat auttaneet hänen
asiakkaitaan monissa vaivoissa.

- Perinteisesti muurahaispesäkylpyjä on käytetty reumaattisiin kipuihin, lihastulehduksiin, rentoutumiseen ja aineenvaihduntaa parantamaan. Erityisesti reumaatikot ovat kokeilleet kylpyjä ja palautteen mukaan tykänneet kovasti.

Vesihoidot ja yrttikylvyt ovat Suomessa laajentuneet kansanparantajien omakohtaisten kokemusten pohjalta jo hyvin yleisiksi hoitomuodoiksi. Muurahaispesä – tai pohjanmaalaisittain - kusiaispesäkylpyjä kokeilee Kaustisella vuosittain useat sadat uskaliaat. Kylvyn tehon uskotaan perustuvan lämpövaikutukseen ja veteen liunneiden aineiden, kuten muurahaishapon imeytymiseen.

- Muurahaispesäkylvyn vaikutustahan ei ole tieteellisesti tutkittu eli kylpy on kansanperinnettä ja vanhaa kansanperimätietoa. Pohjanmaalla rohkeimmat menevät jopa muurahaispesään istumaan, se on ainakin täällä meillä sellainen perinteinen kesähoitomuoto, Tuija Lahti-Luopa kertoo.

Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa kylvyissä käytettävä muurahaispesäaines on peräisin Heinäveden metsistä, josta se kerätään talteen loppusyksystä. Ennen kylpyveteen liottamista pesäaines kuivataan ja sekoitetaan mänty-jalokuusiöljyyn. Asiakas rentotuu muurahaispesäaineksia ja erilaisia yrttejä sisältävässä kylvyssä noin puolen tunnin ajan. Tuija Lahti-Luopa muistuttaa kuitenkin etteivät kylvyt sovi kaikille.

- Jos on joku perussairaus, jonka takia ei voi esimerkiksi käydä saunassa, sillä muurahaispesäkylpyhän nostaa kehon lämpötilaa. Lisäksi muun muassa vakavat sydänsairaudet, allergia ja astma estävät kylpemisen.

Toimittaja
RIIKKA HEIKKILÄ