23.4.2002
Muisti pätkii - mikä avuksi?

Väestö ikääntyy ja dementoituneiden määrä
kaksinkertaistuu

Suomessa on yli 100 000 dementiaa sairastavaa ihmistä. Väestön ikääntymisen myötä dementoituneiden määrä lähes kaksinkertaistuu tulevien vuosikymmenien aikana.
Aivosoluja rappeuttava Alzheimerin tauti on merkittävin dementiaa aiheuttava sairaus. Alzheimeria sairastaa tätä nykyä noin 50 000 ihmistä. Sairauden yleisyys lisääntyy iän myötä, mutta se voi alkaa jo alle 50 vuoden iässä.
Alle 65-vuotiaista tautia sairastaa alle prosentti, 65-74-vuotiaista 4 prosenttia ja yli 85-vuotiaista jopa 25 prosentilla on Alzheimerin tauti.
Ongelma on, että dementiaan johtavan sairauden tunnistaminen on edelleen vaikeaa; paitsi sairastunut itse myös omaiset eivät tunnista dementiasta kertovia oireita. Monesti tilanne koetaan kiusalliseksi.

- Se on jotenkin häpeällistä ja sen kanssa ei lähdetä tarpeeksi ajoissa liikkeelle. Siinä vaiheessa, kun älyllisiin toimintoihin ilmaantuu jo laajempia häiriöitä, itse ei enää välttämättä tunnista muistihäiriöitä, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Anne Remes Oulun yliopistosairaalasta sanoo.

Oululaisen 57-vuotiaan Olavi Savolaisen Alzheimerin tauti diagnosoitiin kolme vuotta. Oireet alkoivat aikaisemmin, jolloin käyttäytymisessä alkoi puolison, Anna-Liisa Tikkasen mukaan ilmetä "semmosia ihmeellisyyksiä". Häiriöt menivät ohi, mutta tilanne paheni vuosien myötä.

- Yritin hienotunteisesti kysellä, mikä sinulla on, mutta hän osasi kiertää kysymykset fiksusti ja muuttaa toiseksi, Anna-Liisa Tikkanen kertoi.

Asetyylikoliinin puute aivoissa

Alzheimerin taudin merkittävin oire on muistin heikkeneminen. Viimeaikaiset tapahtumat eivät tahdo enää pysyä mielessä; sairastunut ei esimerkiksi muista edellisen päivän arkirutiineista poikkeavia tapahtumia. Tärkeät tapaamiset unohtuvat, esineet, kuten avaimet, katoavat, tuttujen ihmisten nimet eivät tule mieleen ja uusien, monimutkaisten asioiden oppiminen saattaa olla vaikeaa ja jopa mahdotonta.

- Kaupasta ostetaan kaikkea muuta kuin mitä alunperin piti ostaa. Sitten tulee eksymisiä esimerkiksi autolla ajaessa tai iltakävelyllä, Oulun Alzheimer-yhdistyksen dementiakoordinaattori Virva Ryynänen selvittää.

Alzheimerin taudin tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä, mutta se tiedetään, että sairaus aiheuttaa asetyylikoliinin puutetta aivoissa.
Asetyylikoliini on hermosolujen välittäjäaine, joka on tärkeä erityisesti muistitoiminnoille
Alzheimerin taudissa aivojen hermosoluja häviää normaalia ikääntymistä nopeammin.

Lääkityksestä hyvät tulokset

Vaikka tautiin ei ole vielä keksitty parantavaa lääkettä, Alzheimerin etetemistä voidaan hidastaa lääkkeillä, jotka lisäävät aivojen asetyylikoliinin pitoisuutta. Neurologian erikoislääkäri Remeksen mukaan 80 prosenttia Alzheimerin lääkityksiä käyttävistä hyötyy lääkkeistä.

- Osalla toimintakyky ja pärjääminen kohenee lääkehoidon aloituksen jälkeen ja osalla hyöty näkyy siinä, että vuoden tai kahden päästä oirekuva ei ole edennyt niin nopeasti kuin saurauden normaaliennuste olisi, hän kertoo.

Lisätietoja

Alzheimer-keskusliitto
puh. 09 - 6226 200
http://www.alzheimer.fi

Oulun Alzheimer-yhdistys
Dementiakoordinaattori
Virva Ryynänen
puh. 08 - 558 75667
virva.ryynanen@oulun-alzheimer.inet.fi

http://www.dementiahoitoyhdistys.fi

Toimittaja
SEPPO KORHONEN