26.3.2002
Maailman paras 
aivokirurgi leikkasi Suomessa

Professori Gazi Yasargili on potilaidensa rakastama ja kollegojensa jumaloima aivokirurgi. Turkkilaissyntysistä Yasargilia pidetään yleisesti maailman parhaana aivokirurgina.

Tovi sitten professori Yasargil leikkasi Töölon sairaalassa yhdessä aivokirurgi Juha Hernesniemen kanssa 17-vuotiaalta Henna Lindroosilta aivovaltimon pullistuman. Maanläheisenä miehenä mestari kiitteli ensin
entistä kisälliään, nykyistä Hyksin neurokirurgian professoria.

- Hernesniemi perehtyi diagnostisiin menetelmiimme ja tiimityöhömme Yhdysvalloissa. Hän kykenee näkemään mikä on oleellista. Hän pystyi lyhyen
vierailun aikana omaksumaan sen mikä on oleellista mikrotekniikassa. Sitä voi verrata viulunsoittoon, joka vaatii lahjakkuutta. Kuka tahansa ei voi vain ostaa viulua ja ruveta soittamaan. Hänellä on tähän edellytykset.

Turkissa syntyneen ja elämäntyönsä Zurichissä Sveitsissä tehneen Yasargilin Helsingin käynnin syy oli opettaa suomalaiskirurgeille - mestarin
käyntikorttia - hyvin, hyvin hellävaraista leikkaustekniikkaa. Yasargil on leikannut ihmisaivoja enemmän kuin kukaan muu maailmassa - arviolta kymmenisen tuhatta.

- Minun piti jäädä eläkkeelle 67-vuotiaana ja nyt olen 76. Pystyn leikkaamaan koko päivän, 1-3 leikkausta päivässä tai yhden pitkän ja vaikean. Muistini ja arvostelukykyni toimivat moitteettomasti. Käteni eivät vapise, niin kuin monen jo 50-vuotiaana. Käsissäni on voimaa. On tietysti kunnioitetettava sitä joka haluaa eläkkeelle 67-vuotiaana, niin kuin ikäraja on Sveitsissä.

Nykyään Yhdysvalloissa vaikuttava Yasargil on tehnyt ehkä sittenkin eniten mikrokirurgian eteen. Professori on kehittänyt mm. suulla liikuteltavan mikroskoopin lisäksi monia muita instrumentteja.

Töölön sairaalassa suoritetussa leikkauksessa Yasargilin oppilaat Juha Hernesniemi ja Mika Niemelä estivät verenvuodon potilaan aivoissa asettaamalla Yasargilin kehittämän klipsin aivopullistuman tyveen. Professorin yksi suurimmista haasteita onkin istuttaa leikkaussaleissa käytettäviin robotteihin osa ihmisen aisteista.

- Tämänhetkiset robotit ovat melko yksinkertaisia verrattuna ihmiskäden liikkeisiin. Meillä on miljoonia mahdollisuuksia vaihdella käsiemme ja sormiemme liikkeitä ja sormissa on tuntoaisti, joka tunnistaa kylmän, lämpimän, terävän, pehmeän. Robotin sormiin pitäisi saada koko tämä
tuntoaistijärjestelmä. Ihmissilmä näkee esineiden pinnan, mutta käsiemme avulla pystymme näkemään niiden taaksekin. Toistaiseksi robotiikassa ollaan vielä kaukana näistä ihmisen kyvyistä.

Suomessa aivoverisuonten pullistumat ovat kansantauti; maassamme arvioidaan
olevan 100 000 oireentonta kantajaa. Yasargil kehottaakin ihmisiä, joiden suvussa kahdella tai useammalla henkilöllä on todettu pullistumia hakeutumaan hoitoon viimeistään 30 ikävuoden paikkeilla.

Suomalaisen hoidon tasosta Yasargil on vakuuttunut.

- Professori Hernesniemi tutki ja leikkasi valtimonseinän pullistuman fantastisen lyhyessä ajassa 40 minuutissa vahingoittamatta pienintäkään
osaa aivoista. Hän eteni aivojen väyliä pitkin. Mikroskoopin avulla opimme tuntemaan aivojen valtimoit ja laskimot, ja meistä tuli paitsi aivokirurgeja myös verisuonikirurgeja. Pystymme toteamaan verisuonten tilanteen mikroskoopin avulla, ja jos jotakin tapahtuu, pystymme korjaamaan tilanteen.

Toimittaja
JUHA GRANATH