26.11.2002
KASVUKÄYRÄT ANTAVAT TÄRKEÄÄ TIETOA

Monia vanhempia ihmetyttää neuvolaikäisen jatkuva punnitus ja mittaus. Toisia kasvukäyrän alituinen piirtäminen ärsyttää ja jotkut kokevat olevansa neuvolassa jopa tuomiolla: olenko osannut hoitaa lastani oikein? Käyrillä ei kuitenkaan tarvitse pysyä terveydenhoitajan tai lääkärin mieliksi. Tarkoitus ei ole vahtia lapsen kiloja tai vanhempia, vaan vaalia lapsen terveyttä, ja tässä kasvukäyrä on erinomainen ilmaisin.

Herkkä terveydentilan mittari
Kasvukäyrä on sekä terveydenhoitajan että lääkärin tärkein työkalu. Jos punnituksia ja mittauksia harvennettaisiin, työkalu menettäisi herkkyytensä ja koko vaiva merkityksensä.

- Kasvukäyrät ovat hyvin tärkeä työkalu lasten terveydentilan seuraamisessa, sillä jos on jotakin poikkeavaa: jos ravitsemus on riittämätön, jos ruoka ei imeydy kunnolla jonkun suolistohäiriön takia, jos on joku piilevä krooninen sairaus tai joku kasvua säätelevien hormonien häiriö, ne kaikki voivat tulla näkyviin ihan ensimmäisenä kasvun häiriintymisenä ennen kuin mitkään muut oireet ovat vielä selviä, ja silloin niihin päästään puuttumaan mahdollisimman aikaisin, kertoo lastentautien erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen TYKS:stä.

Tavoitteena terve kasvu

Vanhempien ei pidä tuntea syyllisyyttä, jos lapsi ei kasva käyrien mukaisesti. Kasvun tarkkailussa ei ole tärkeää se, millä kohtaa käyrällä lapsi on, vaan se, että oma kasvu on johdonmukaista. Jotkut ovat luonnostaan pidempiä, toiset lyhyempiä.

- Käyrästöt on rakennettu niin, että ne kuvaavat tietyn väestön pituuden ja kasvunopeuden vaihteluita sillä tavalla, että meillä on keskikäyrä, jonka yläpuolella kulkee puolet tietyn ikäisistä suomalaisista terveistä lapsista ja nuorista, ja toinen puoli sitten sitten kulkee tämän käyrän alapuolella. Noin 20 lasta sadasta kasvaa toiseksi alimman ja toiseksi ylimmän käyrän ulkopuolella ja noin 3 sadasta sitten on alimman ja ylimmän käyrän ulkopuolella, kertoo Kirsti Näntö-Salonen ja määrittelee normaalin kasvun edellytykset seuraavasti:

- Normaali kasvu edellyttää riittävästi ravintoa ja terveyttä ja rakkautta. Tämä pitää sisällään tietysti erilaiset elimistön hormonitoiminnat, jotka kasvua ohjaa ja säätelee eli koneiston täytyy olla kunnossa eikä saa olla mitään sellaista sairautta, joka haittaisi lapsen vointia pitkällä aikavälillä, ja täytyy olla sopiva ympäristö, jossa lapsi voi kasvaa ja kukoistaa.

Mitataan ja punnitaan

Koska lapset kasvavat ja kehittyvät eri tavalla, myös samanikäisten lasten normaalit kokoerot voivat olla suuria. Tämän vuoksi asiantuntijat ovat kehittäneet kasvun seurannan tueksi kasvukäyrät.

- Kasvukäyrät perustuvat jokaisessa maassa tehtyihin laajoihin seurantatutkimuksiin, joissa hyvin suuri joukko terveitä lapsia on mitattu ja heidän kasvuaan on seurattu ja mittaustuloksista on laadittu nämä käyrästöt, missä me sitten tiedämme keskimääräisen kasvun ja sitten kuinka paljon pienikokoisempien ja pitkäkasvuisempien kasvu keskimäärin poikkeaa siitä keskiarvosta, selittää lastentautien erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen.

Kasvukäyrät koostuvat
kolmesta eri taulukosta:

• Pituus suhteutettuna ikään
  
• Paino suhteutettuna pituuteen
  
• Päänympärys suhteutettuna ikään.

Tytöillä ja pojilla on omat kasvukäyränsä. Lisäksi ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla on omat käyrästönsä.

Pitkällä aikavälillä tasaista,
lyhyellä aikavälillä vaihtelua

Vauva- ja murroikäiset kasvavat epätasaisesti, ja varsinkin vauvoilla voi tapahtua mittausvirheitä, joten kasvukäyrien tulkinnassa pitää olla kriittinen ja varovainen. Käyrälle pitää merkitä useampia pisteitä: kasvu on jatkumo, ei yksittäinen hetki.
Lisämittaukset tai –tutkimukset voivat olla tarpeen, jos kasvussa todetaan poikkeamaa eli jos kasvu taittuu aikaisempaan tasaiseen kasvuun nähden tai jos lapsen mittatulokset poikkeavat merkittävästi keskimitasta.

-Suurin osa tällaisista lisäselvittelyä tai -seurantaa vaativista asioista kuuluu ihan normaalin vaihtelun piiriin. Erityisesti pienillä lapsilla mittausvirheet ovat arkipäivää: kun ajattelee kiemurtelevan 9-kuukautisen mittaamista, niin siinä on tavattoman vaikeaa saada tarkkoja arvoja ja pienikin poikkeama käyrästöllä – sanotaan sentin tai kahden mittausvirhe – näkyy jo selvästi ikään kuin kasvun poikkeamana, selittää Kirsti Näntö-Salonen ja jatkaa:

-Toinen syy tällaisiin tilapäisiin häiriöihin on kasvun luonne, joka sinänsäkään ei ole lyhyellä aikavälillä tasainen. Kasvu tapahtuu aina portaittain sillä tavalla, että on hiljaisempia kausia ja sitten taas nopeamman kasvun kausia, ja jos mittauksia on tiheään tämä vaihtelu tulee näkyviin.

Pulleus usein arka asia

Vauvan paino on asia, josta moni vanhempi on neuvolassa pahoittanut mielensä. Eniten vanhemmat tuntevat syyllisyyttä siitä, jos neuvolassa puhutaan vauvan pulleudesta. Paino on tässä vaiheessa hirveän herkkä asia, jonka äiti tai isä helposti liittää hyvään tai huonoon vanhemmuuteen.
Imeväistä ei kuitenkaan panna dieetille, vaikka hän olisi kuinka pullukka. Vauva-ajan pyöreys on oma ilmiönsä, ja makkarat sulavat pois itsestään, kun liikkuminen lisääntyy.

Asiantuntija: KIRSTI NÄNTÖ-SALONEN lastentautien erikoislääkäri, TYKS

Toimittaja: TIIA VÄRE