29.1.2002
Allergiat lisääntyvät yhä

Erilaiset allergiat ovat lisääntyneet länsimaissa räjähdysmäisesti. Kun esimerkiksi astmapotilaita oli Suomessa 70-luvun alussa 7000, on heitä nyt 190 000 eli yli 20-kertainen määrä. Noin puolella suomalaisista on joskus ollut jokin allerginen oire.
Syynä määrien kasvuun ovat muun muassa liika hygienia, vähentyneet lastentaudit, lisääntyneet kemikaalit sekä koko ajan kasvava bakteerikammo.

Ja mitä vaikeampi allergia on, sitä vähemmän on usein lääkkeitä sen hoitoon.
Tällä hetkellä helpoin tapa välttyä allergisilta reaktioilta on välttää ärsyttäviä aineita.
Allergia syntyy, kun henkilö herkistyy eli hänelle kehittyy immuunivaste jollekin aineelle. Herkistymiseen ei vielä liity oireita, mutta kun henkilö altistuu uudelleen, saattaa allergia oireineen puhjeta. Altistumista herkistää perinnöllinen taipumus ja sairastumista edistävät flunssat, lääkekuurit, tupakointi ja henkinen rasitus.

Allergioiden suhteen tulevaisuus näyttää sitä pahemmalta, mitä enemmän hyväksymme kemikaaleja ja mitä enemmän torjumme bakteereja ympärillämme. Allergioiden mekanismi myös monimutkaistuu. Ärsyke tunnistetaan, mutta mekanismi ei ole tiedossa. Monet uudet allergiat, kuten sähköallergia, ovat kysymysmerkkejä myös hoitohenkilökunnalle.

Joka toinen suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergian aiheuttamista oireista: päänsärystä, kutinasta tai turvotuksesta. Suomessa on kuitenkin muutamia huippuallergisia ihmisiä, joille partaveden tai pesuaineen tuoksu on hengenvaarallinen. Yksi heistä on kerimäkeläinen Riitta Nevalainen.

– Tää alkoi yhdeksän vuotta sitten uudenvuodenaattona kuivasta joulukuusesta. Vähitellen herkistyin sitten myös parta- ja hajuvesille, kaikille hajusteille, liäkkeille ja ruoan lisäaineille, kertoo Nevalainen kerätessään reppuunsa kalastustarvikkeita.
Allergia on eristänyt Nevalaisen eläkeläiseksi. Hänen elämänsä rajoittuu lähes kotipiiriin, mutta onneksi rakkain harrastus, kalastus, on edelleen mahdollista.

– Täydellisesti on elämä muuttunut. Ennen olin sellanen liikkuvainen ja eläväinen. Työssäni näin päivittäin kymmeniä ihmisiä, mutta nyt vaan katon, kun autot ajjaa ohitse. Joskus harvoin tossa postilaatikolla naapuria tapailen. Tosin mie en ajattele asioita sillä tavalla, että mitä en pysty tekkeen vaan että mitä mie pystyn. Mutta jos ruppeen ajattelemmaan, niin kaikki lähiomaisten häät, syntymäpäivät, hautajaiset, rippijuhlat ja ylioppilaspyhät jäävät välliin. En voi hoitaa arkisia asioita, kuten kauppareissuja tai pankkiasioita. Siis se on uskomatonta, miten pankissakin raha haisoo. Mie en voi käsitellä sitä, mutta mitäpä mie sillä tekisinkään.

Reaktio tulee minuutissa

– Tähän ei oo mitään hoitokeinoo. Ainoo on, että voin välttää niitä hajusteita ja hajuja. Ja hajusteita on pelkästään kodissa mielettömästi. Jos ajatellaan vaikka naisihmisiä, niin kun ne ruppee puunaamaan, siinä männöö tukkalakkoo, deodoranttia ja hajuvettä, pyykinpesuainetta, kasvorasvoo ja puhistusainetta. Mitä siitä tulee, kun lapsetkin ellää sellasen hajun maailmassa, ihmettelee Nevalainen.

Nevalaiselle päänsärky, silmien kutina, poskionteloiden turvotus ja nenäverenvuodot ovat täysin arkipäiväisiä reaktioita. Hengenvaarallisen tukehtumiskohtauksen hän on saanut kymmenkunta kertaa.

– Jos lähelle tulee ihminen, jolla on esimerkiksi jotain hajustetta, niin hengitystiet turpoo, jos en saa heti liäkettä. Se reaktio tulee ihan vajaassa minuutissa ja silloin ei auta kuin adrenaliini. Tää viimeks sattu silleen, että mieheni kävi kaupassa ostamassa tarvikkeita ja kassalla olevalla mieshenkilöllä oli partavettä. Sitä oli tarttunut käsiin ja pulloon, joka tuli autoon. Ja se oli siinä.

– Miulla on sellanen onni, että alunperinkin minnuu hoiti liäkäri, joka usko minnuu. Koskaan ei tullu sellasta tilannetta, että joku eppäilis sitä, ja työkaverit näki, mitä tää on. Mutta mie oon saanu sellaisia yhteydenottoja ihmisiltä, että läheiset tuttavatkaan ei tahdo ottaa tällaista ongelmoo vakavasti.

"Tämä on nyt tätä elämää"

Vaikka Nevalaisen elämä on muuttunut täydellisesti, hän ei tapahtunutta murehdi.

– Tämä on nyt tätä elämää, ja entinen on entistä elämää. Mie en elä eilistä, enkä huomista. Elämä on vain tässä hetkessä.
Nevalaisen luona käynti edellyttää kaikkien hajusteiden poisjättöä. Vierailijoiden on pestävä vaatteensakin hajuttomalla pesuaineella tai tuuletettava ne ainakin yön yli ulkona. Myös hiustenpesua ennen vierailua pitää välttää, eikä väriaineita saa olla edes hiuksissa. Sen sijaan hammastahna ei jostakin kummasta syystä aiheuta oireita.

– Esimerkiksi viime vuoden aikana meillä kävi putkimies ja kampaaja ja ... käviköhän meillä ketään muuta, miettii Nevalainen. Uusin pohdinnan paikka on silmälasien hankinta. Miten lasit voi ostaa ja näön testata, kun optikkoa on vaikea pyytää kyläänkään?

– Mie en tiijä, miten ihmiset minnuun asennoituu, kun en oo juurikaan kenenkään kanssa tekemisissä. Niille, joita tapaan, nää rajoitukset on itestään selviä, mutta jotenkin miusta tuntuu, että tää maailma on semmosessa oravanpyörässä kiinni, ettei ihmiset ennee anna aikoo millekään. Mutta kun ihe oppii jostakin luopumaan, niin aina saa myös jotain tilalle. Sitä paitsi miulla on nyt suorastaan syytä illoon, koska ensimmäistä kertoo pitkiin aikohin mie oon päässyt kyllään! Kun naapuriin muutti sellanen ihminen, joka ei käytä mittään hajusteita, sain kerrankin istua vieraassa kahvipöydässä ja puhua assiita ja assiin vierestä. Se oli suorastaan luksusta, hän iloitsee.

Toimittaja
HELI JÄRVINEN