29.1.2002
Luuston hyvinvointiin
D-vitamiinia ja kalsiumia
Suomalaiset
eivät saa talvisaikaan tarpeeksi D-vitamiiniä auringosta.
Pari
kala-ateriaa viikossa takaa suositellun d-vitamiini määrän.
Vitamiinilisää on suositeltu kuitenkin alle 3-vuotiaille
lapsille,
sillä he tarvitsevat D-vitamiinia kaksi kertaa enemmän
kuin aikuiset.
D-vitamiini
on rasvaliukoinen, siksi sen liiallinen nauttiminen on haitallista.
D-vitamiinin
tärkeimmät lähteetovat kala ja vitaminoidut ravintorasvat.
Kalsiumin tärkeimmät lähteet ovat maito, piimä
juusto, viiili ja jugurtti.
Ravintotekijöiden
lisäksi myös elintavoilla on vaikutusta luuston kuntoon.
'Tupakointi on pahasta, mutta liikunta hyvästä.
Näiden
vitamiinien on todettu ehkäisevän luunmenetystä iäkkäillä
naisilla.
D-vitamiinin
saanti niukkaa
Suomalaisten
ravintoaineiden saanti todettiin
Finravinto-tutkimuksessa jokseenkin
ravitsemussuositusten mukaiseksi. Rasvaliukoisista vitamiineista
kalsiumin imeytymistä säätelevän ja luustolle
tärkeän D-vitamiinin saanti oli kuitenkin tietyissä
väestöryhmissä niukkaa.
Miehet
saivat ravinnostaan D-vitamiinia
keski-määrin 5,2 ug/ vrk (n. 0,6 ug/ MJ) ja naiset 3,6
ug/ vrk (n. 0,5 ug/ MJ). D-vitamiinin saanti oli niukahkoa kaikilla
tutkimusalueilla eikä alueiden
välillä havaittu eroja kummallakaan sukupuolella. Sen
sijaan ikäryhmittäiset erot olivat selvät. D-vitamiinin
saanti energiayksikköä kohti ylitti suosituksen ainoastaan
yli 45-vuotiailla.
Tärkeimmät
D-vitamiinin lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat kala
ja ravintorasvat. Kalasta saadaan keskimäärin puolet kaikesta
ravinnon D-vitamiinista. Vanhimmassa ikäryhmässä
(55-64-vuotiaat), joka sai ravinnostaan eniten D-vitamiinia, kalan
osuus saantilähteenä oli jopa yli 60 prosenttia. Nuorin
ikäryhmä (25-34-vuotiaat) sai D-vitamiinin pääosin
ravintorasvoista ja kalasta. Molempien osuus D-vitamiinin lähteenä
oli keskimäärin noin 30 prosenttia kokonaissaannista.
D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta ja saanti
ravinnosta onkin erityisen tärkeää pimeänä
vuodenaikana tai jos ulkoilu on vähäistä.
Lapset
ja ikääntyneet tarvitsevat tuplasti
Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan D-vitamiinin suositeltava
saanti on 5 ug/ vrk ja ravinnon energiaa kohti ilmaistuna 0,6 ug/
MJ tai 2,5 ug/ 1000
kcal. Pikkulapsille, raskaana oleville, imettäville, yli 60-vuotiaille
ja yksinomaan sisätiloissa oleskeleville suositellaan D-vitamiinia
kaksinkertainen määrä, 10 ug/ vrk
Lähde:
Valsta, L. 1999 Haarukkapaloja Finravinto 1997-tutkimuksesta. Kansanterveys
1/1999 Finravinto 1997-tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
B8/1998.
Helsinki.
asiantuntija
erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski
Kansanterveyslaitos Ravitsemusyksikkö
Toimittaja
RAIJA KANTOMAA
|