Tiedettä, tiedettä!

Mikrobivarantojen tutkimusyksikkö

Mikrobivarantojen tutkimusyksikössä Helsingin Viikissä tutkitaan mm. maitohappo-bakteereiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä terveydelle vahingollisia mikrobeja.

Neurotoksiini on maailman vahvin luonnollinen myrkky, joka lamauttaa hengityksen. Mm. Kaliforniassa neurotoksiinin on todettu aiheuttaneen alle vuoden ikäisten lasten kätkytkuolemia. Lactococcus lactis -bakteerilajien tuottavan nisiinin on todettu puolestaan tuhoavan haitallisia, mm. neurotoksiinia tuottavia bakteereita. Eli jos vauvalla olisi suolistossa nisiinintuottajaa, elimistölle haitalliset bakteerit kuolisivat. Äidinmaidon vastikkeen säilytys valmiina lämmössä liian pitkään voi tuottaa myrkkyjä, jotka ovat hengenvaarallisia. Jos vastikkeeseen lisättäisiin nisiinintuottajaa, myrkkybakteerit eivät siellä menesty.
Nisiinin tuottajaa on löydetty äidinmaidosta - kaikkien äitien maidosta tätä ainetta ei kuitenkaan löydy. Per Sarisin tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, mihin kaikkeen nisiini voisi soveltua.

Mikrobit vaarantavat terveyttämme pelättyjä lisäaineita enemmän. Mikrobeita on kaikkialla, mutta suotuisissa olosuhteissa vahingolliset mikrobit lisääntyvät ja alkavat tuottaa myrkkyä. Osa mikrobeista kulkeutuu ravintoon huonon käsihygienian kautta. Mikrobit viihtyvät myös huonosti jäähdytetyssä ruuassa. Esim. laitosruokailussa, kuten sairaaloissa, ravinnon kylmäketjun katkeaminen on yleinen ruokamyrkytysten aiheuttaja. Tähteeksi jäänyt ruoka jätetään pitkäksi aikaa lämpimään ja säilytyslämpötilat kylmiöissä ovat usein liian alhaiset.
Toisaalta eräs syy myrkkymikrobien lisääntymiseen on desinfiointiaineiden rajusti kasvanut käyttö: kun harmittomatkin mikrobit puhdistetaan pois, tulee tilalle ikävämpiä ja vaarallisempia.

Ympäristön terveysriskianalyysin huippuyksikkö

Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden yksikössä tutkitaan ilman, talousveden ja ravinnon laatua ja niiden vaikutusta ihmisen terveyteen.

Ulko- ja huoneilmaan vaikuttavat liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden sekä rakennusten materiaalien saasteet ja päästöt. Eurooppalaisessa EXPOLIS-hankkeessa selvitetään kaupunkiväestön altistumista ilmansaasteille ulkona, kodeissa ja työpaikoilla. Yleisesti ottaen altistumme nyt vähemmän erilaisille epäpuhtauksille kuin 20 vuotta sitten, eli ilman laatu on parantunut. Rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet, suuri vaikutus on ollut myös tupakoinnin vähentymisellä. Suomalaiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Sisäilma on usein ulkoilmaa saastuneempaa. Radon, formaldehydi, häkä, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mikrobit ovat yleensä peräisin rakennuksesta, sen alta tai ihmisen omista toimista. Ne näkyvät infektioina, allergioina, keuhko- ja ihosairauksina.

KTL-Ympäristöterveyden juomavesitutkimus kesti 15 vuotta. Tavoitteena oli parantaa juomaveden laatua ja vähentää orgaanisten klooriyhdisteiden aiheuttamaa syöpäriskiä. Vesijohtoverkostoissa, etenkin putkien saostumissa, haitalliset mikrobit voivat lisääntyä. Nykyisin suomalaisten juomaveden laatu voidaan arvioida vähintään tyydyttäväksi.

KTL:n terveysriskianalyysin yksikkö tutkii ympäristöstä johtuvien ja terveyteen vaikuttavien riskien suuruutta ja vaikutuksia. Eniten kokemuksia on saatu juomaveden kloorauksen riskien arvioinnista sekä dioksiinien riskinarvioinnista. Tutkimuksissa lähedetään aina molekyylibiologiasta saakka: miten esimerkiksi dioksinit vaikuttavat soluihin? Vaikutuksia tutkitaan myös koe-eläimillä ja altistusten määrää väestötutkimuksin. Yksittäisen aineen terveysvaikutuksia pitää suhteuttaa kokonaisuuteen: esimerkiksi EU haluaa rajoittaa Itämeren silakan käyttöä, vaikka toisaalta kalaa sisältävä ruokavalio olisi terveydelle hyväksi.

Toimittaja
TARJA VIITALA