1.4.2003
LIHOTTAAKO KEVYT RUOKA?

Yhdysvalloissa on joukko ravitsemustieteilijöitä alkanut epäillä virallista ravitsemussuositusta, jonka mukaan terveenä ja hoikkana pysyy syömällä kevyesti: karsimalla rasvaa ja lisäämällä kuitua. Heidän mukaansa oppi ei voi olla oikeassa, koska kansa vain lihoo. Suomessa ravitsemus-suositukset ovat samat, ja mekin lihomme. Miksi? Onko lihomisemme syynä vähärasvainen ja hiilihydraattipitoinen ruoka?

Liika on aina liikaa

- On ihan selvää, että niukkaenergiainen ruoka ei lihota, ellei sitä syö liikaa. Näin ollen on kysymys ravinnon määrästä ja ennen kaikkea tämän energiayhtälön toisesta puolesta, joka on energiankulutus, vastaa HYKS:n lihavuustutkimusyksikön johtaja Aila Rissanen.

- Totuus siitä, että joku ruokalaji lihottaa ja joku toinen ei, on ollut kiistelyn kohteena oikeastaan koko sen ajan, kun me olemme voineet hyvin – ja aina totuus on ollut sama: ravinnon sisältämä energia suhteessa kulutettuun energiaan loppujen lopuksi ratkaisee.

Ihmedieettejä kannattaa varoa

Pikaratkaisua painonpudotukseen etsitään usein laihdutusoppaista. Erilaiset kikkailevat laihdutusruokavaliota pulpahtelevat aika ajoin suoranaisiksi ihmedieeteiksi. Nyt painoa pudotetaan proteiinidieeteillä, jotka Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa ovat saaneet suosiota julkkisten avulla. Moni filmitähti pitää itsenänsä kuvauskunnossa syömällä runsasproteiinista ruokaa.

Proteiinidieettejä kannattaa kuitenkin varoa, sillä suuria lupaavat dieetit voivat olla jopa vaaraksi terveydelle. Tieteellinen Circulation-aikakauslehti varoittaa artikkelissaan mm. sydän- ja verisuonitautien, kihdin ja eräiden syöpien vaarasta. Lisäksi runsas proteiinin saanti saattaa altistaa osteoporoosille.

- Koe-eläimissä näyttäisi pätevän, että hyvin runsaasti proteiineja sisältävä ruoka itse asiassa tietyllä tavalla nopeuttaa vanhenemisprosessia. Valkuaisaineiden ylimäärä elimistössä on poistettava ja se tuottaa työtä munuaisille. Voi olla – siis koe-eläintöiden perusteella – että hyvin runsasproteiininen ruoka ei olekaan ihmiselle hyväksi, kertoo Aila Rissanen.

- Sen sijaan täysin terveelle nuorelle ihmiselle proteiinipitoisesta ruoasta ei näyttäisi olevan minkäänlaista haittaa. Mutta jonkinlainen ihmisen biologiantuntemus sanoo, että tasapainoinen monipuolisuus tässäkin suhteessa on luultavasti kaikkein parasta.

Kevyttuotteiden keveys eräänlainen ansa

Pikaratkaisua painonpudotukseen etsitään paitsi laihdutusoppaista myös ruokakaupasta. Kevyttuotteita löytyy kauppojen hyllyiltä yhä enemmän. Lähes kaikista tuotteista on olemassa kevyempi vaihtoehto. Niiden keveys on kuitenkin eräänlainen ansa.

- Ne tuotteet, joissa light tarkoittaa kevyempää rasvasisältöä, ovat monesti ihan suotavia, sillä tyydyttyneen rasvan määrää on hyvä vähentää. Mutta yleensä niihin on sitten pantu vastaavasti enemmän sokeria niin, että kokonaisenergia-pitoisuus ei siitä paljon vähene. Ja sanomatta mitään pahaa light-tuotteista voin sanoa, että niiden nauttimismäärä ei saisi lisääntyä siitä syystä, että ne ovat light tuotteita, niin kuin monet näyttävät ajattelevan: näitä saa syödä rajatta.

- Parhaita light-tuotteita ovat luonnon omat pakkaukset: vihannekset, hedelmät ja juurekset.

Monipuolinen ruokavalio
paras - laihduttajallekin

- Sanottakoon nyt niin, että mikään ruokavalio ei ole yksioikoisesti hyvä tai paha, ja näitä runsasproteiinisia, runsasrasvaisia ruokavalioita on viimeisen 30 vuoden ajalla tullut eri nimillä ihan tasaisin välein. Mutta kysymys on tietysti määristä. Ja jotenkin minusta tuntuu, että jos nämä ruokavaliot olisivat olleet ratkaisu tähän ongelmaan, niin me kaikki söisimme sellaista.

- Siis tämmöinen helppojen ratkaisujen myynti on ollut se tapa, jolla viimeiset 30 vuotta tätä dieettihuuhaata on pidetty yllä, lataa lihavuustutkija Rissanen, ja jatkaa:

- Meidän elimistömme pystyy käyttämään parhaiten hyväkseen sekaravintoa, joka koostuu lähinnä oman lähiympäristön tavanomaisista tuotteista, ja me sopeudumme hyvin monenlaisiin ruokavalioihin, kunhan niissä on riittävästi suojaravinteita sisältäviä, vähäenergisiä kasviksia, joita meidän vähän liikkuva aikamme vaatii.

Istuvan ihmisen pulma vaatii liikunnan lisäämistä

- Yhä useammat meistä työskentelevät istuen. Istuen me liikumme, istuen lennämme, istuen huvittelemme, istuen siirrymme paikasta paikkaan. Olemme jokseenkin turhaan opetelleet kävelemään. Istuva, mukavuutta rakastava ihminen on korkean elintason luomus.
Näin kovin sanoin heräteltiin liikkumattomia ihmisiä tv-ohjelmassa ”Herkullista lihavuutta”, jossa käsiteltiin liikalihavuutta ja sen vaaroja vuonna 1965.

Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihminen laihtuu, jos ruokavalion energiamäärä jää kulutusta pienemmäksi riippumatta siitä, mitä hän syö. Nykyihminen ei vain kuluta tarpeeksi; siitä pitävät huolen mm. autot, hissit ja liukuportaat. Pelottavaa mallia saamme Yhdysvalloista:

- Tänä päivänä minun amerikkalaiset kollegani kertovat, että siellä on aivan mahdotonta enää ohjata ihmisiä normaaliin elämään sen takia, että liikkuminen on tehty niin vaikeaksi. Se normaali jokapäiväinen liikunta, käveleminen, portaiden nousu, kotiaskareet, on tehty tarpeettomaksi. On aika lohdutonta katsoa kuvia, joissa tavalliset portaat yksinkertaisesti jo unohdetaan niin, että on pakko käyttää hissiä tai liukuportaita, varsinkin kun samaan aikaan ollaan menossa toiseen paikkaan kävelemään stepperillä.

- Meillä jokaisella olisi loistavia mahdollisuuksia lisätä jokapäiväiseen elämään pieniä liikuntamahdollisuuksia. Sellaisia pieniä 5-minuuttisia voi sisällyttää esim. työpäivään valitsemalla portaat hissin sijaan, muistuttaa Aila Rissanen.

Mitä pitempi vyö, sitä lyhempi elämä

Suomessa toimi 1950- ja 1960- luvuilla Lihavuuden vastustamisyhdistys, joka neuvoi liikapainoisia kirjassa ”Mitä pitempi vyö, sitä lyhempi elämä. Kirjan mukaan monet vaarat uhkaavat lihavaa ihmistä. Noista ajoista suomalaisten vyötärömitta on entisestään kasvanut – viimeisten kymmenen vuoden aikanakin kaksi senttiä.

- Tämä on ihan oikeasti valtaisa ongelma – ei ainoastaan Suomessa vaan kaikkialla maailmassa tällä hetkellä. Meistä keski-ikäisistä tai sen ylittäneistä suomalaisista tällä hetkellä noin 60 prosenttia painaa enemmän kuin pitäisi ja reilu viidennes on selkeästi ylipainoisia – siis niin painavia, että siitä varmasti seuraa sairautta.

- Tässä valossa me nähdään, että seuraan 30 vuoden aikana 2-tyypin diabeteksesta, joka on selvää seurausta ylipainoisuudesta, tulee meidän tärkein sairautemme. Se tulee viemään terveydenhuollon voimavarat tavalla, joka tällä hetkellä tuntuu pelottavalta.

- Maailmalla on kampanjoita tämän diabetes-epidemian ehkäisemiseksi ja se ehkäisyn keino olisi, että ihmiset käyttäisivät jalkojaan ja valitsisivat viisaasti ravintonsa.

Jo kirjassa ”Mitä pitempi vyö, sitä lyhempi elämä” sanotaan, että avuksi liikapainoisuuteen ei tarvita itsekidutusta, vaan oikea syömätapa ja liikunnan lisäämistä. Kirja on julkaistu yli 40 vuotta sitten, vuonna 1960. Milloin me viimein uskomme sen, mitä meille on yritetty tolkuttaa kohta puoli vuosisataa?

Asiantuntija: AILA RISSANEN, lihavuustutkimusyksikön johtaja, HYKS

Toimittaja: TIIA VÄRE