2.9.2003
HYVÄÄ OLOA - SIENISTÄ!

Nyt kannattaa lähteä sienimetsään! Vaikka viime vuosi oli sienestäjän kannalta vuosikymmenen kehnoin ja tänäkin vuonna heinäkuun helteet saivat sienestäjien toiveet entistäkin matalammaksi, sieniä on nyt runsaasti!
Suomessa kasvaa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Jos niistä oppii tuntemaan varmuudella edes pari tavallisinta lajiketta, niistä saa mukavan lisän niin arki kuin juhlaruokaan.

- Pääasiallisesti ihmiset keräävät erilaisia rouskuja, tatteja ja haperoita, kertoo oululainen kauppasienineuvoja Maarit Nissi.

- Tatit ovat selvästi ulkonäöltään erilaisia. Niiden lakin alla on pillikkeet, haperoilla heltat ja rouskuillakin on heltat, mutta rouskun halkaistessa siitä alkaa ”vuotamaan” valkoista maitiaisnestettä. Rouskut pitää ennen ruuaksi valmistamista keittää.Ja turvallisin sekä varmin tapa oppia tuntemaan sieniä on hakeutua semmoisen ihmisen seuraan, joka on sienestänyt ennenkin.

Sienireissulle on hyvä ottaa mukaan helposti pestävä muovikori ja sieniveitsi. Saaliin esikäsittely metsässä säästää paljon vaivaa.

- Kannattaa irroittaa enimmät mullat jalasta, halkaista sieni ja katsoa että onko se kovin toukkainen. Turhaahan niitä toukkia on kotiin kantaa, Nissi opastaa.

Vaikka sienet sisältävät vettä lähes 90 prosenttisesti, niissä on paljon esimerkiksi hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Ravinto-opillisestiarvokkainta sienissä on juuri niiden vähäinen rasvaprosentti. Lisäksi ne sisältävät runsaasti erilaisia kivennäisaineita, kaliumia ja fosforia, mutta myös sinkkiä, seleeniä, ja kupariakin niissä on enempi kuin kasviksissa.

- Sienethän ovat valtavan hyvä lisä kaikessa ruuanvalmistuksessa. Kun niitä pakastaa niin on helppo lisätä niitä monipuolisesti keittoihin, laatikoihin, vaikka pitsan päälle ja erilaisiin piirakoihin.

- Tattilätyt esimerkiksi. Tehdään tavallinen lättytaikina. Sillä aikaa, kun se turpoaa, pilkotaan tatit pannulle ja haudutetaan ne siinä omassa nesteessään kypsäksi. Lisätään tatit lättytaikinaan ja sitten vain pannulle paistelemaan herkullisia lättyjä!

Jos herkullisen sieniaterian jälkeen vatsassa tuntuu kipristelyä, ei kannata heti säikähtää. Kyseessä voi nimittäin olla sienisokerin aiheuttamia mahanpuruja.

- Se onkin aika mielenkiintoista. Vaikka sienet eivät ole makeita, ne sisältävät sokeria. Tämä sienisokeri voi joillekin aiheuttaa samanlaisia vatsanväänteitä tai imeytymishäiriöitä kuin laktoosi eli maitosokeri, Nissi sanoo.

Sienestäessä saa paljon muutakin kuin ravintoa. Vaikkei sienikori heti ensimmäisellä kerralla ota täyttyäkseen, niin ainakin tulee harrastettua hyötyliikuntaa.

Sienestäjän kultaiset säännöt

- Poimi sienet kokonaisina sekä irroita ne maasta varovaisesti kiertämällä ja vetämällä - Älä kerää sieniä sateella tai kun sienet ovat märkiä

- Poimi sienet nuorina ja mahdollisimman hyväkuntoisina, niin ne säilyvät hyvin ja maistuvat parhailta

- Perkaa ja käsittele sienet heti poimimisen jälkeen jo metsässä

- Kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan, ei missään tapauksessa muovipussiin tai -sankoon

- Poimi mieluiten samaan astiaan vain yhtä sienilajia

- Poimi vain sieniä, jotka varmasti tunnet Älä kerää metsästä valkoisia herkkusieniä (Agaricus spp. )jos et ole täysin varma, että osaat erottaa ne valkokärpässienestä (Amanita virosa)

ROUSKUPANNU
1 ½ litraa tuoreita kangasrouskuja
2–3 sipulia (kesäsipulit varsineen)
2–3 rkl margariinia, voita tai öljyä
suolaa
valko- tai mustapippuria
ruohosipulia, tilliä ja persiljaa
Liota kangasrouskuja vettä vaihtaen vuorokausi. Ryöppää, huuhdo, valuta ja jäähdytä sekä paloittele rouskut. Leikkaa sipuli lohkoiksi. Kuumenna sienet rasvassa. Lisää sipulilohkot ja mausta suolalla ja pippurilla. Hauduta kannen alla, kunnes sipulit ovat kypsät. Koristele rouskupannu yrttimausteilla ja tarjoa perunoiden kanssa.

Lisää sienistä ja marjastuksesta, esim. reseptejä ym:
www.arctic-flavours.fi

Toimittaja: SIRKKU KIANTO