4.2.2003
PARANOIAPOTILAAN ELÄMÄ ON
KUIN SALAPOLIISIROMAANI
Terve
epäluulo pelastaa monelta tyhmyydeltä. Mainostajien lupausten
epäileminen osoittaa tervettä järkeä eikä
kilpailevan yrityksen motiiveihin aina kannata luottaa. Joskus epäluuloisuus
kääntyy kuitenkin sairaudeksi vainoharhaisuudeksi
eli paranoiaksi. Silloin potilas alkaa kokea ympäristössään
mitä omituisempia asioita.
Vainoharhaisten
tilityksiä on kuunneltu monessa toimituksessa, päivystävissä
puhelimissa ja poliisilaitoksilla Pasilan poliisiasemalla Helsingissä
on totuttu mitä kummallisimpiin tutkimuspyyntöihin. Selkeästi
hoitoa vaativat tapaukset yritetään käännyttää
lääkärin vastaanotolle jo ensimmäisen puhelinkeskustelun
aikana.
- Pieni
vainoharhaisten vakiojoukko pitää kuitenkin säännöllisesti
yhteyttä. Heidän lähettämiensä kirjeiden
pino on vuosien kuluessa kasvanut kirjasarjan paksuiseksi. Vaikka
kertomukset ovat uskomattomia, niin poliisia ne eivät enää
yllätä.
- Hän
väittää, että hänen päähänsä
on asennettu radiolähetin ja sitä kautta aiheutetaan kiputiloja.
Hän on piirtänyt kuvia, miten hänen silmiänsä
on muunneltu. Silmän mustuaiset näyttävät valuneen
alas, kuvailee piirroksia komisario Heikki Perkola
Todellisuuden
taju pettää
Jos
kirjoittajien kokemukset olisivat totta, elämä olisi yhtä
kauhu- tai salapoliisiromaania. Potilas on vakuuttunut, että
häntä vainotaan.
- Potilaan
todellisuuden taju pettää. Jokainen meistä voi epäillä
ja on tarpeellistakin epäillä joskus ihmisten tarkoitusperiä,
mutta nämä ihmiset epäilevät todellisuuden vastaisesti,
selvittää osastonylilääkäri Heikki Vartiainen
Helsingin yliopistollinen keskussairaala.
Jos
mustasukkaisuus kehittyy paranoiaksi, niin sairastunut löytää
jatkuvasti todisteita kumppaninsa uskottomuudesta. Joskus henkilö
on vakuuttunut, että joku julkisuuden henkilö on rakastunut
häneen. Tavallisimmin vainoharhainen kuitenkin pelkää
myrkytyksiä, kaasutuksia, varastamisia ja erilaisia vainoajia
- Naapuria
saatetaan alkaa pelätä. Vainoharhaiset voivat pelätä,
että postiluukusta työnnetään kaasua tai jotain
vastaavaa. Nuoremmat taas saattavat epäillä, että
kilpailijat sotkevat heidän asioitaan. Pelot voivat olla absurdeja.
Ne saattavat olla salaliittoja, mafia tai jotain muuta. Se ei välttämättä
rajoitu yhteen yksilöön tai yhteen asiaan, kertoo Vartiainen.
- Arvi
Lind katsoi häntä silmiin, kun hän sattui olemaan
jotenkin kevyesti pukeutunut, kertoi yksi nainen. Arvi katseli häntä.
Rikosilmoitus salakatselusta, mutta ei se johtanut sen pidemmälle,
muistelee Perkola.
Harhoihin
ei pidä mennä mukaan
Vanhuksilla
harhaluuloihin voi olla syynä näön, kuulon ja muistin
heikkeneminen. Kun kuva ympäröivästä maailmasta
jää vajaaksi, mielikuvitus täyttää loput.
Paranoian syitä on etsitty milloin perimästä milloin
aivokemiasta tai stressistä.
- Yleensä
ne johtuvat ihmisten kokemuksista, miten he ovat kokeneet ristiriitaiset
ihmissuhteet ja elämänvaiheet. Muokkautuuhan ajatusmaailma
meillä kaikilla aiempien kokemusten myötä, toteaa
Vartiainen
Joidenkin
selitysten mukaan paranoia ilmentää perusluottamuksen
puutetta. Potilas ei tunne oloaan turvalliseksi ja keksii tunteelleen
loogisen selityksen.
Suhtautumisessa
vainoharhaisiin lähimmäisiltä vaaditaan ymmärrystä.
- Koskaan
ei kannata lähteä mukaan, mutta ei kannata lähteä
kiistelemäänkään. Silloin intetään
ja voi joutua itse paranoian kohteeksi. Jos henkilöllö
on paha olo, kannatta häntä kehottaa selvittämään
asia. Hänet voi ohjata asiantuntijalle, lääkärille
ja psykiatrille. Silloin terapia ja muu hoito saadaan käynnistettyä,
neuvoo Vartiainen.
Poliisin
on kirjattava kaikki ilmoitukset myös vainoharhaisten
tekemät. Jos poliisi tunnistaa henkilön selvästi
mielenterveydeltään häiriintyneeksi, on siitä
ilmoitettava terveysviranomaisille ja terveyskeskukseen.
Perkolan on lähettänyt paksusta nipustaan joitakin itsetuhoa
ilmentäviä kirjeitä tiedoksi terveyskeskukseen. Osa
poliisia työllistävistä vainoharhapotilaista on avohoidossa,
jolloin virkavalta ei voi enempää asiaan puuttua.
Potilas
voi selviytyä hyvin arjesta
Paranoia
sairautena on suhteellisen harvinainen, ja potilas voi selviytyä
arjesta lähes normaalisti. Joskus voi työelämässä
tulla ongelmia, jos potilas alkaa uskoa muiden työtovereiden
järjestelmällisesti vainoavan häntä.
- Paranoia
ei paljon rajoita. Ihmiset yleensä rajaavat sen kapealle alueelle.
Jotain tiettyä asiaa kohtaan tehdään suojautumistoimia,
mutta muuten ihmisen saattaa olla aivan skarppi. Monilla elämänaloilla
he pystyvät toimimaan asiallisesti, selvittää Vartiainen.
Sairaus
saatetaan havaita, kun potilas hakeutuu hoitoon jonkun muun todellisen
tai kuvitellun taudin vuoksi. Hoitokeinot vaihtelevat tapauksittain.
- Terapia,
keskusteluterapia ovat tärkeitä. Jos terapia ei riitä,
niin silloin yleensä tarvitaan psykoosilääkkeitä.
Ne ovat hyviä, jos ihminen saadaan hoidon piiriin, vakuuttaa
Vartiainen.
Vainoharhaiset
ovat poliisille loppujen lopuksi suhteellisen pieni ongelma, mutta
aika ajoin he tuntuvat aktivoituvan.
Tapanani
on ollut tapana sanoa, että kuun asento vaikuttaa. Ei tästä
mitään selkeätä näyttöä ole,
mutta kyllä se meidän vastaanotossa huomataan, missä
asennossa kuu on. Kevät on vilkasta aikaa, kertoo Perkola.
Toimittaja:
MARJA PAAVILAINEN
Lisätietoja:
www.tukiasema.net
|