4.11.2003
SUOLAHUONEHOIDOSTA APUA ASTMAAN JA ALLERGIOIHIN?

Keski- ja Itä-Euroopassa on suolahuonehoidoilla haettu kautta aikojen apua erilaisiin iho- ja hengityselinvaivoihin. Kontrolloituja tutkimuksia sen tehosta on kuitenkin vähän.

Lappeenrannassa haettiin oppia ja kokemusta Virosta ja Suomen ensimmäisiin lukeutuva suolahuone valmistui Lappeenrannan Kylpylaitokselle tämän vuoden syyskuussa. Samalla aloitettiin Allergia- ja astmaliittoon kuuluvan Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin neljä vuotta kestävä hoitotutkimus. Nyt haetaan tieteellistä näyttöä siitä, tehoaako suolahuone-, mineraalivesi- ja valohoito astmaan ja atooppiseen ihottumaan.
Astmaatikkojen hoidot toteutetaan tämän vuoden loppuun mennessä ja ihoatoopikot tulevat mukaan ensi vuoden alussa. Kaksoissokkotutkimuksessa on mukana 150 henkilöä.

SUOLAHUONEESSA ON HELPPO HENGITTÄÄ

Hoidon aikana potilaat istuskelevat 40 minuuttia vuorisuolalla vuoratussa huoneessa, jonne samalla suihkutetaan hienojakoista vuorisuolatomua. Sivuvaikutuksia hoidolla ei juuri ole. Ainoastaan on havaittu janon tunteen lisääntymistä sekä lievää verenpaineen nousua. Suolahuonehoitoa ei aikaisemmin maassamme ole saanut, vaan hoitoja on haettu rajan takaa. Siellä käyneiden kokemukset ovat olleet myönteisiä: hengittäminen helpottuu, lima irtoaa ja iho-oireet häviävät. Mutta tieteellisesti pätevät tutkimukset suolan vaikutusmekanismista puuttuvat. Mahdollinen vaikutusmekanismi voi olla suolan antibakteerisuus ja puolustusjärjestelmän toiminnan hillintä.

-Tuskin voidaan ajatella, että astmaa voidaan pelkästään suolahuonehoidolla hoitaa. Jos saamme tutkimuksella positiivisia tuloksia ja suola helpottaa oireita ja vähentää avaavan lääkityksen tarvetta, siitä voisi tulla hyvä lisähoito. Yksi hoitomuoto muiden joukossa, kertoo lääkäri Juha Paananen Etelä-Karjalan keskussairaalasta.

LÄÄKKEILLÄ SIVUVAIKUTUKSIA

Tutkimuksen aikana kerätään tietoa luonnonmukaisen kuntoutuskulttuurin pohjaksi, jota sitten voitaisiin soveltaa koko maassa ihottumia ja astmaa sairastavien keskuudessa. Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtajan, Timo Huggin mukaan tutkimuksella on kansanterveydellistä ja -taloudellistakin merkitystä, jos näillä hoidoilla pystytään esimerkiksi vähentämään osalla potilaista eriasteisia sivuvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden käyttöä.

-Sosiaali- ja terveysministeriön astmaohjelmassa 1994-2004 todetaan, että astmatikoista 19 prosenttia on kokenut eriasteisia sivuvaikutuksia ja 29 prosenttia pelkää mahdollisia sivuvaikutuksia. Ihoatoopikoista kahdeksalla prosentilla ihottuma on vaikea-asteinen. Tähän ryhmään kuuluvat joutuvat usein turvautumaan suurempina annoksina saataviin ja pitkäaikaisempiin lääkekuureihin.

TEPSIIKÖ SUOLA?

Ainakin tilausta tämän tyyppisille hoidoille näyttäisi olevan. Ensimmäisiä tuloksia suolahuonehoidon vaikuttavuudesta saadaan 2005 alkupuolella. Nähtäväksi jää, tuleeko suolahuonehoidosta varteenotettava lisä astmaatikkojen ja atoopikkojen hoitoon. Suuri yleisö pääsee kokeilemaan suolahuonehoitoa Lappeenrannassa ensi vuoden alusta

Asiantuntijat:
TIMO HUGG,
johtaja, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti

JUHA PAANANEN,
tutkijalääkäri, Etelä-Karjalan
Allergia- ja Ympäristöinstituutti

Toimittaja: ARJA MESIMÄKI

Linkki Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti
www.ekay.net