|
6.5.2003
Läpi yhdeksänkymmentäluvun Suomen synkät itsemurhatilastot laskivat tasaisesti. Siinä missä vuonna 1990 itsemurhia tehtiin 1 512 kappaletta, vuonna 2000 luku oli 1 165. Ja kun vuosituhat vaihtui, vaihtui myös laskeva suunta. Tuoreimmat itsemurhatilastot osoittavat, että vuonna 2001 itsemurhia tehtiin Suomessa 1 204 kappaletta. Vaikka määrällisesti muutos ei ole iso, siitä pitää olla huolissaan. Kuten professori Erkki Väisänen Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikalta toteaa: Jokainen itsemurha on liikaa. Syitä itsemurhalukujen kasvamiselle on vaikea suoraan sanoa. Jokainen kun etsii selityksiä omasta näkövinkkelistään. Se on kuitenkin tosiasia, että nykyisillä voimavaroilla ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä on mahdotonta tehdä siten, että kaikki apua tarvitsevat sitä saisivat. Esimerkiksi psykiatrisen hoidon sairaansijoja on vähennetty viime vuosikymmeninä radikaalisti. Kun hoitopaikkoja 80 –luvulla oli vielä kaksikymmentätuhatta, vuosikymmenten saatossa paikat ovat vähentyneet nykyiseen noin kuuteentuhanteen paikkaan.
- Hoitopaikkojen ja rahan lisäksi puute on ihmisistä, Väisänen sanoo. Samalla hän muistuttaa, että mielenterveystyö ei vaadi hienoja laitteita, ei kallista elektroniikkaa, vaan lämminsydämisiä ihmisiä. Sen vuoksi ensisijaisen tärkeää olisi suunnata voimavaroja juuri henkilöstöresursseihin. Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tehdään ihmiseltä ihmiselle, kasvoista kasvoihin. Ja ongelmiin pitäisi tarttua hyvissä ajoin, lähteä liikkeelle lapsista ja nuorista. Toinen
ongelma ennaltaehkäisevässä työssä on päättäjien
uskonpuute työn merkitykseen. Kehittämispäällikkö
Maila Upanne Stakesista vertaa tilannetta näin: Samaa mieltä on myös Väisänen. Vaikka ammatti-ihmiset itse uskovat työnsä merkitykseen, päättäjiltä puuttuu usko ja se näkyy rahavirroissa. Nyt työtään aloittava uusi hallitus on kuitenkin kirjannut hallitusohjelmaansa kohdan, jossa valtion rahoitusta luvataan erityisesti mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon ja tukipalvelujen turvaamiseksi. Yksilöllisyyden ihanne murskaa ihmisen Rahan lisäksi syitä korkeisiin itsemurhatilastoihin voidaan hakea myös yleistä ilmapiiristä. Arkkiatri Risto Pelkonen toteaa Mielenterveys –lehden haastattelussa, että suhtautumisemme ihmisenä olemiseen on muuttunut täysin. Sietokyky kaikenlaista poikkeavuutta ja elämään kuuluviin ylä- ja alamäkiin on kadonnut. Nykyään ihminen kokee olevansa yksilö, joka hoitaa itse omat asiansa ja siinä samalla ratkaisee itse omat ongelmansa. Psykiatri
Erkki Väisänen jatkaa samoilla linjoilla: - Olen pohtinut, sitä mistä tässä voisi olla kyse. Kun avaa päivän lehden se on täynnä sporttista menoa, arvokkaita mainoksia, joissa väläytellään sellaista maailmaa, jota tämän päivän nuori mies ei kuitenkaan tavoita.Kun nuori joutuu tällaiseen arvotyhjiöön, hän menettää tulevaisuudenuskonsa. Toisaalta nuorten ihmisten kohdalla on merkitystä myös työttömyydellä, joka on huippulukemissa. Enää ei tarjota sellaista työtä, jossa voi kokea onnistumisen elämyksiä. Perinteisesti Suomi sijoittuu kärkipäähän itsemurhaluvuissa. Euroopan mittakaavassa Suomen edelle menevät Itä-Euroopan maat, kuten Viro, Latvia ja Liettua. Ehkäpä juuri sen vuoksi Suomessa itsemurhia on tutkittu eniten maailmassa. Ja myönteistä kehitystäkin on saatu aikaan, tuoreiden tilastojen ikävistä luvuista huolimatta.
Linkkejä: |
