|
6.5.2003
Hampaiden vihlonnasta kärsii kolmannes suomalaisista. Sikäli harmiton, mutta ikävä oire voidaan pitää kurissa hyvällä hampaiden hoidolla. Jos omat konstit eivät auta, silloin on hyvä käydä hammaslääkärin juttusilla. Hampaiden vihlomiselle on monta syytä: ikenien vetäytymät, hampaiden pienet halkeamat, reiät, hampaiden huonot paikat tai virheellinen purenta, sekä tietyt ruoka-aineet. Tyypillisesti hampaissa vihlaisee kun syö jotain kylmää, makeaa tai hapanta. Jos hampaat vihlovat kuumasta, silloin kyse voi olla vakavammasta oireesta, tulehtuneesta hampaan hermosta.
Yleensä vihlovia hampaita voi hoitaa kotikonstein. Huolellinen suuhygienia ja säännöllinen hampaiden pesu pitää purukaluston kunnossa. Ja mikäli mahdollista, vihlontaa aiheuttavien ruoka-aineiden käyttämistä kannattaa varoa. Vihloville hampaille on olemassa omia hammastahnoja, joiden hankausarvo on normaalia matalampi. Näiden lisäksi on olemassa erityisiä entsyymitahnoja, jotka jättävät hampaan pinnalle pienen suojakalvon ja täten suojelevat vihlomiselta. On kuitenkin muistettava että tällaisten erikoishammastahnojen vaikutus näkyy vasta muutaman kuukauden käytön jälkeen, joten pikaista apua niistä ei saa.
Mikäli
hampaiden vihlonta ei kotikonstein taltu, ja vihlonta alkaa häiritä
arkista elämää, silloin on syytä käydä
juttelemassa hammaslääkärin kanssa. Hammaslääkärillä
on olemassa aineet, joilla vihlovat hammaskaulat saadaan kuntoon.
”Yksi hoitokeino on levittää hammaskauloille fluoria,
joka auttaa vihlontaan ja joskus äärimmäisissä
tapauksissa vihlonta on niin voimakasta, että potilaalle joudutaan
käyttämään iensiirrettä, jotta paljastanut
hampaanjuuri voidaan peittää”,
Vaikka hampaistaan huolta pitääkin ja harjaa niitä säännöllisesti, niin aina on hyvä muistaa jo ala-asteella opetettu tekniikka: hampaita pitää pestä hellällä kädellä. Liian raju ja voimakas harjaaminen on omiaan ärsyttämään herkkiä ikeniä, jolloin ikenet vetäytyvät ja mahdollista vihlontaa ei saada talttumaan. Asiantuntija:
ANTTI NISKANEN |
