|
7.1.2003 Pyhäjärvellä on kokeiltu tanssiliiketerapiaa dementian hoidossa lähes kolmen vuoden ajan. Tutkimustulokset ovat tähän mennessä lupaavia ja varsinaisia vastauksia odotellaan puolen vuoden sisällä, jolloin tutkimuksen on määrä valmistua.
-Me pyrimme elvyttämään dementiapotilaan säilyneitä taitoja. Dementiaan liittyy aivojen toiminnan menetystä hyvin laaja-alaisesti, mutta jotakin siellä on säilynyt. Sitä tunne-elämää on säilynyt, ilmapiirin aistiminen on säilynyt.Myös motorinen muisti, siis se meidän liikemuisti, se säilyy dementiapotilaalla hyvin pitkään.Katsomme, että näitä aktivoimalla oikealla tavalla voidaan tuoda dementiapotilaan oireisiin lievitystä, tarkentaa dosentti Ilkka Winblad. ”Dementiassa ei ole tärkeää se mikä on menetetty vaan se, mitä on jäljellä.” Näin muistuttaa Karpalokodin huoneentaulu niin hoitajia, omaisia kuin siellä asuvia vanhuksiakin. Tanssiliiketerapia virkistää juuri niitä jäljellä olevia taitoja ja tarjoaa oivan lisän lääkehoidon ja erilaisten arkiaskareiden rinnalle. Suomen Dementiayhdistyksen ylläpitämässä Karpalokodissa tanssahdellaan viikoittain, aina kolme varttia kerrallaan. Tanssiliikeryhmän periaatteena on, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Ryhmää vetää Karpalokodin henkilökunta, joka on saanut työnohjausta varsinaiselta tanssiterapeutilta. Tanssiliikkeiden mukanaan tuomat vaikutukset ovat tähän mennessä olleet vähintäänkin lupaavia.
-Dementiapotilaat sosiaalistuvat, he pitävät siitä selvästi, usein tanssiliikesession jälkeen mennään rauhallisesti paikalle ja keskustellaan vaikka siitä tapahtumasta. Jossain määrin se vaikuttaa samalla tavalla kuin rauhoittava lääke. Muistitoimintoihin se ei paljon vaikuta, samoin käytöshäiriöihin sillä on ilmeisen lyhytaikainen vaikutus. Mutta se mikä meistä on tällä hetkellä erittäin mielenkiintoista, että sillä on älylliseen suoritukseen kehittävää vaikutusta. Liikkeet tehdään istualtaan ja ne pohjautuvat tavallisesti johonkin teemaan. Sama teema jatkuu ainakin pari kertaa. Toistuvuutta tukevat myös sääntöjen kertaaminen ja loppukoonti tunnin päätteeksi. Apuvälineenä voidaan käyttää vaikkapa käsipeilejä tai huiveja - musiikki puolestaan kuuluu mukaan olennaisena liikkeiden herättelijänä.
-Me käytämme monenlaista musiikkia. Hyvin paljon klassista musiikkia, sellaista joka on tuttua näille, esimerkiksi Vivaldia. Aivan myöskotimaista tanssimusiikkia, esimerkiksi Metsäkukkia on hyvin suosittu, naurahtaa Winblad. asiantuntija:
ILKKA WINBLAD toimittaja:
ANU-MAIJA KÄRJÄ
|
