7.10.2003
KILPIRAUHASSAIRAUKSIEN OIREITA HOIDETAAN YHÄ MASENNUKSENA Radiojodihoidon potilasohjeet
uudistuvat – varoajat pitenevät

Oululainen Terhi-Liisa Sutinen sairastui kilpirauhasen vajaatoimintaan kymmenen vuotta sitten. Vuotta aiemmin lapsensa synnyttänyt äiti kärsi käsittämättömistä oireista; ajatus katkeili ja väsymys vaivasi. Hän meni terveyskeskukseen tutkittavaksi. Tutkimuksissa ei paljastunut mitään.

- Itse asiassa minua ei tutkittu ollenkaan. Lääkäri totesi keskustelun päätteeksi, että minulla on synnytyksen jälkeinen masennus, Terhi-Liisa Sutinen kertoo.

Asia olisi selvinnyt yksinkertaisilla verikokeilla, mutta niitä ei otettu. Oireilu jatkui entistä pahempana. Vihdoin Terhi-Liisan lääkärituttava kirjoitti hänelle lähetteen laboratoriokokeisiin.

- Seulatutkimuksen kautta selvisi, että minulla oli kilpirauhasen tulehdus, joka oli jatkunut niin pitkään, että se diagnosoitiin myöhemmin vajaatoiminnaksi, Terhi-Liisa Sutinen kertoo.

Kilpirauhasen tehtävä on pitää ihmiskehossa yllä sopiva aineenvaihduntataso. Jos kilpirauhanen toimii lian hitaasti, ihminen käy ns. hitailla kierroksilla. Hän lihoo ja mikään ei kiinnosta.
Kilpirauhasen liikatoiminnassa sydän käy ylikierroksilla, tunne-elämä on ailahtelevaa, ihminen hikoilee ja laihtuu, vaikka ruokahalu olisi kasvanut. Kumpaakin lajia sairastaa Suomessa noin yksi prosentti väestöstä.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilääkityksellä. Liikatoimintaa pyritään hillitsemään estolääkityksellä, kilpirauhasen leikkauksella tai radiojodihoidolla.
Radiojodihoitoon turvaudutaan silloin, jos lääkitys ei ole auttanut. Hoitoa pidetään turvallisena, sillä asiantuntijoiden mukaan se ei aiheuta syöpää, eikä geneettisiä vaurioita. Ainoana haittapuolena pidetään hoidosta seuraavaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tämä on usein myös hoidon tavoite.

- Pyrimme siihen, että kilpirauhasen toiminta sammuu, että jouduttaisiin vajaatoimintalääkitykseen, erikoislääkäri Olavi Ukkola Oulun yliopistosairaalaan sisätautien klinikalta selvittää.

Näin menetellen tilanne saadaan stabiiliksi.

UUDET EU-SÄÄNNÖKSET TURVAAVAT LAPSEN

Radiojodihoidon potilasohjeita ollaan uudistamassa. Nykyisten potilasohjeiden mukaan radiojodihoitoa saaneiden aikuisten on vältettävä mm. lapsen vieressä nukkumista kolmen vuorokauden ajan.
Varoajat pitenevät, sillä Säteilyturvakeskus on antanut uudet säteilyturvaohjeet, joiden mukaan lapsen vieressä nukkumista on säteilyannoksesta riippuen vältettävä neljästä päivästä runsaaseen viikkoon. Uusien ohjeiden taustalla ovat EU-komission suositukset, joissa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin, sillä säteilyriski on heille suurempi kuin aikuisille.

- Radioaktiivisesta radiojodihoidosta poistuu pääosa elimistöstä 1-3 vuorokauden aikana, mutta kuitenkin tämä on katsottu näin, että tarvitaan muutoksia, erikoislääkäri Olavi Ukkola.

KILPIRAUHASPOTILAITA
HOIDETTIIN MIELISAIRAALOISSA

Vielä muutama vuosikymmen sitten kilpirauhaspotilaita hoidettiin ihan muilla menetelmillä. Kuusikymmenluvulla sairaanhoitajaksi valmistunut Oulun seudun kilpirauhasyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Huoviala kuuli aikanaan kauhutarinoita.

- Potilaita oli ollut ns. piirillä (mielisairaalassa), ja ihmeteltiin vain, että onpas masentunut, hän muistelee.

Terhi-Liisa Sutisen tapaus osoittaa, että masennusepäilyt ovat sitkeässä vieläkin, ja hoitomuodot ovat usein tämän mukaiset.

- Minua ja oireita ei otettu tosissaan. Valitettava tosiasia on, että ihmisiä hoidetaan tälläkin hetkellä ”väärin”; ihmiset eivät saa kilpirauhassairauteen hoitoa, vaan sitä hoidetaan esimerkiksi masennuslääkkeillä, Terhi-Liisa Sutinen kertoo.
Hänen sairautensa oikea laatu todettiinkin liian myöhään.

- Näin se on, että kun minä olen käynyt nyt kilpirauhasen ultraäänitutkimuksissa, on todettu, että siellä on ollut niin iso tulehdus, että kilpirauhanen on ruttuinen kuin rusina ja täynnä arpikudosta.

- Se ei tule koskaan palautumaan entiselleen. Niin kauan kuin elän niin kauan olen lääkityksellä, Terhi-Liisa sanoo.

Toimittaja: SEPPO KORHONEN