|
8.4.2003 - Perinteisin paasto on tämmöinen kasvismehupaasto, vesipaasto. Jos ajatellaan paastoa laajemmassa mielessä, niin joku ihminen voi kokea, että hän paastoaa, kun hän keventää ruokavaliota ja jättää vaikkapa punaisen lihan pois. Mutta fysiologisesti paastolla yleensä tarkoitetaan pidättäytymistä siitä normaalista ruoasta, selvittää ravitsemusterapeutti Marja Karppinen Oulun Diakonissalaitokselta.
Kuinka paastoaminen aloitetaan? - Käytännössä paastoaminen voidaan aloittaa ihan yhtenä päivänä ilman sen kummempia valmistautumisia, joidenkin oppien mukaan paastoon kuuluu niitä tyhjentäytymispäiviä, mutta periaatteessa paastoaminen voidaan aloittaa ihan yhtenä aamuna. Paastoamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia. Vaikka jokaisen kroppa reagoi paastoon eri tavalla, saa miltei jokainen kokea ne tyypillisimmät paastoon liittyvät vaivat. -Yleensä jos paastolle lähtee niin sellainen yhden, kahden tai kolmen päivän paasto ei monestikaan tunnu mukavalta, koska sen paastoaineenvaihdunnan käynnistymiseen ja siihen paastoon tottumiseen menee jonkin aikaa. Ja monesti ne ensimmäiset päivät ovat hankalimpia, koska silloin yleensä näläntunnetta, päänsärkyä, palelua, pahoinvointia ja muuta. Vasta sitten toisena, kolmantena tai neljäntenä päivänä se olo alkaa kohentua ja tulee siihen paastoon tyypillisesti liittyvä hyvä olo. Sen takia kannattaa tietenkin sitä paastoa noudattaa pitempi aika, ehkä semmoinen 4-7 päivää.
Paastotessa paino saattaa tippua useita kiloja. Niin houkuttelevalta kuin pikadieetti kuulostaakin, on laihduttajan turha etsiä apua ja autuutta paastosta. Pysyviin tuloksiin sillä ei nimittäin pääse. Mutta kuinka paljon nestettä tulee paaston aikana nauttia? -Ihmisen perusnesteentarve on 30-35 millilitraa painokiloa kohti, eli 60-kiloinen ihminen tarvitsee sellaisen 1,8 litraa päivässä tai vähän reilummin. Normaalisti kun syödään sekaruokaa, niin osa siitä nesteestä tulee ruoan mukana. Paastossa se juoma tulee sitten puhtaasti näistä juomisista eli reilu kaksi litraa 60-kiloiselle henkilölle riittää, selventää Karppinen ja muistuttaa koululääketieteen suhtautumisesta paastoon.
Kenelle paasto sopii? - Lääketieteellisesti paastoa ei yleisesti ottaen suositella lääketieteellisistä tai tällaisista terveydellistä syistä - ajatellaan että ihmisen ruoansulatuselimistö on tarkoitettu toimimaan jatkuvasti, että se ei tarvitse tämmöisiä puhdistautumisia tai tyhjentäytymisiä. - Ehdottomasti on tietenkin sellaisia ryhmiä, joiden ei kannata paastota. Lapset ja kasvuiässä olevat nuoret, hyvin iäkkäät ihmiset, raskaana olevat ja imettävät. Sitten myös jotkin sairaudet, kuten sydänsairaudet, reuma, kihti ja diabetes. Samoin alipainoiset, ja jos on syömishäiriöitä, niin silloin ei kannata paastota. Vaikka paasto ei kaikille sovellukaan ja myöskään vahvoja lääketieteellisiä perusteita sille ei löydy, voi paastoaminen sopia joillekin erityisen hyvin. Ravitsemusterapeutin silmin paasto voisi toimia eräänlaisena siirtymävaiheena terveellisempiin ja myös pysyviin elämäntapoihin. - Paastoaminen sopii henkilöille, jotka hakevat muutosta elämäänsä ja ruokailutottumuksissaan. Heille voisin suositella tällaista lyhytaikaista paastoa. Paasto toimii tavallaan sellaisena muutosvaiheena.Sen paaston aikana heitetään hyvästejä niille entisille ruokailutottumuksille ja paaston jälkeen sitten aloitetaan, ei nyt puhtaalta pöydältä, kun ne tavat ei niin lyhyessä ajassa muutu eikä unohdu. Mutta kuitenkin on helpompi vähentää sitä ruoan määrää ja muuttaa sitä ruoan koostumusta. Maistella uusia makuja ja saada uusia elämyksiä, pohtii Karppinen.
Asiantuntija:
MARJA KARPPINEN, Toimittaja:
ANU-MAIJA KÄRJÄ
|
