8.4.2003
TERVEYSVAIKUTTEISIA RUOKIA
EI KANNATA SYÖDÄ LIIKAA

Läskin ja kerman tilalle ruuanlaittoon ovat tulleet kevyttuotteet ja kasvirasvat. Silti vain kolmasosalla työikäisistä suomalaisista veren kolesteroliarvot ovat suositelluissa rajoissa, joka on alle 5 mmol/litra. Valmisruokien ja leivonnaisten piilorasvoja ei osata varoa, vaikka kotiruoka onkin muuttunut entistä terveellisemmäksi.
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ensimmäinen askel onkin ruokavalion remontti.

Jos rasvan vähentäminen ja siirtyminen kasvirasvoihin se ei auta, niin apua voi hakea kolesterolia alentavista kasvisterolituotteista. Syömällä säännöllisesti näitä terveysvaikutteisia elintarvikkeita, veren kolesterolipitoisuudet voivat pienentyä jopa 10 –15 prosenttia.

Sterolit ja stanolit

Tuotteiden kolesterolia alentava vaikutus perustuu kasveista peräisin oleviin steroleihin, jotka ovat eläinkunnan kolesterolin lähisukulaisia. Tuotteet voivat sisältää myös stanoleja, jotka ovat kasvisterolien johdannaisia. Stanoleilla rikastetuista tuotteista tunnetuin on Benecol. Steroleja käytetään esimerkiksi Valion jogurteissa, juustoissa ja monissa muissa tuotteissa.
Kasvisteroleista vain pieni osa imeytyy ohutsuolessa, jolloin myös kolesterolin imeytyminen estyy. Stanolit imeytyminen on vieläkin pienempää kuin steroleiden.

Duodecim –lehdessä 2002 Hannu Vanhanen, Helena Gylling ja Tatu A. Miettinen kirjoittavat, että lyhytkestoisissa tutkimuksissa sekä stanolit että sterolit pienentävät veren kolesterolipitoisuutta lähes yhtä paljon. Jos tarkoituksena on pienentää kolesterolipitoisuuksia pysyvästi, niin viimeaikaisissa tutkimuksissa steroleiden vaikutuksesta on saatu epäyhtenäisnen kuva. Kirjoittajien mukaan kasvisteroleiden pitkäaikaisista hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä. Kun stanoleita käytettiin säännöllisesti puolen vuoden ajan, niin kolesteroliarvot olivat vielä vuoden kuluttua lähtöarvoja pienemmät.

Turvallista rajaa ei tiedetä

Kasvisterolituotteita löytyy levitteistä, leikkeistä, majoneeseista, makkaroista, juustoista, jogurteista, pastoista ja salaateista. Tuotteiden kirjo kasvaa niin nopeasti että, on alettu pelätä liikasaantia.

”Elintarvikevirasto teki simulaatiomallin eli laskennallisesti leikki ajatuksella, että kuluttaja todella kerää koriinsa kaikki tällaiset tuotteet ja syö maksimimäärän. Näin päästiin lähelle 9 grammaa päivässä. Tämä ei todellakaan ole realistinen, sillä tuotteet ovat aika kalliita, ja kuluttajat ovat tottuneet syömään sitä mitä he normaalistikin syövät. Suuermpi ongelma on ollut saada kuluttajat syömään tarpeeksi näitä kasvisterolituotteita, selvittää kaupallinen neuvos Leena Mannonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Terveysvaikutteiset tuotteet kannattaa ottaa avuksi vasta sen jälkeen, jos ruokavalion muutos ei yksin riitä. Vaikka steroleiden yliannostuksen vaara on epätodennäköinen, niin toisaalta turvallista rajaa ei ole edes EU uskaltanut määritellä.

”Meillä on kertymässä kokemusta suositeltavilla annostasoilla 1-3 grammaa päivässä, koska tuotteita on jo jonkun aikaa ollut markkinoilla. Sen sijaan korkeilla saantitasoilla ei ole kertynyt kokemusta, sillä nämä tutkimukset ovat olleet lyhkäisiä”, kertoo Mannonen

Suurista annoksista ei ole hyötyä

Tähänastisissa tutkimuksissa ei ole havaittu vakavia terveyshaittoja suuristakaan annoksista.
Toisaalta kasvisteroleiden liika ahnehtiminen on pelkkää rahan tuhlausta.
- Se hyödyllinen annos on 1-3 grammaa päivää kohden. Siitä saadaan se hyöty ja tieteellisesti on osoitettu, että hyöty ei kasva, vaikka kuinka paljon syö, vakuuttaa Mannonen.

Joidenkin kasvisterolituotteiden pakkauksissa kerrotaan jo, kuinka paljon tuotetta kuluttajan pitää syödä saadakseen päivän annoksen. Oikean määrän arvioiminen saattaa silti vielä olla hankala.

” Suomessa tai EU:ssa ei ole hyväksytty mitään standardeja annoskokoja. Se jää jokaisen yrityksen itse harkittavaksi, mitä he pitävät yhtenä annoksena. Suositeltavaa on että yhdestä tuotteesta ei saisi maksimaalista päiväkäyttöä, vaan siitä saataisiin osa – puolet, neljäsosa – tai jokin helposti laskettaa määrä. Kuluttajan pitäisi voida itse helposti laskea päiväsaanti”, perustelee Mannonen.

Myös valmistajien tavoitteena on, että kuluttajat syövät useita kolesterolia alentavia tuotteita yhtäaikaa. EU:n käsiteltävänä on Suomesta useita uusia hakemuksia. Kasvisteroleita halutaan lisätä muun muassa paahtoleipään, välipalapatukoihin ja makeisiin.

”Silloin yksittäisestä elintarvikkeesta ei tulisi kovin helposti sitä tarvittavaa annosta mitä päivässä pitää saada. Meillä on myös semmoinen käsitys, että korimalli toimii paremmin kuin pelkästään yhdestä yksittäisestä tuotteesta, arvelee Fazerin tutkimus- ja kehityspäällikkö Sampsa Haarasilta.

Paremmat pakkausmerkinnät

Koska pitkäaikaisesta liikakäytöstä ei ole riittävästi tutkimuksia, EU haluaa minimoida kuluttajien riskit. Pakkauksiin aiotaan tulevaisuudessa vaatia nykyistä tarkemmat merkinnät.

”Ilmeisesti EU edellyttää päällyksiin merkinnän, että kolmea grammaa ylittävästä määrästä ei ole lisähyötyä. Kolme grammaa tai vähemmän on suositeltava annos. Todennäköisesti vaaditaan myös merkintä, että pikkulasten ja raskaana olevien pitää varoa tuotteen käyttöä. Minkäänlaista haitallisuudesta ei kuitenkaan ole olemassa, perustelee Haarasilta.

Jos lapsella on kolesteroliongelma, niin terveysvaikutteiset elintarvikkeet sopivat myös perheen jälkikasvulle. Ilman lääkärin suositusta niitä ei kuitenkaan pidä pienokaisille syöttää.

”Lapsen elimistössä tapahtuu vilkkaasti solun jakautumista, jossa tarvitaan kolesterolia osaksi sitä järjestelmää. Silloin siihen ei pitäisi kovin paljon ainakaan omatoimisesti puuttua”, muistuttaa Mannonen.

Rasvojen käytössä liika on liikaa oli kyse voista tai sterolituotteista. Kokonaan rasvoista pidä luopua, sillä elimistö tarvitsee niitä. Kun ruuanlaitossa käyttää pehmeitä rasvoja kuten kasviöljyjä, niin joskus on varaa herkutella vaikka voilla.