8.4.2003
KATUPÖLY ÄRSYTTÄÄ JA KUTITTAA

Jokakeväinen riesa on jälleen läsnä. Ulkoillessa katupöly tunkeutuu nenään, suuhun ja silmiin, kotiin pöly kantautuu kengänpohjissa. Katujen puhdistukset alkavat kaupungeissa eri aikoihin, mutta joka kevät puhdistustöitä ehditään jo odotella. Kiireisimmät valittavat pölystä lehtien mielipidepalstoilla ja vaativat toimenpiteitä heti kun ensimmäiset lumet ovat kadonneet.

Katupöly on virallinen terveyshaitta. Euroopan Unioni on määritellyt ilmanlaatudirektiivissä katupölyn terveyshaitaksi, joka pitää pystyä poistamaan. Suomessa asetus astui voimaan viime vuoden kesällä. Asetus on tiukka ja se määrittelee tarkat raja-arvot, jotka voidaan ylittää vain 35 vuorokautena vuodessa. Tulevaisuudessa asetus muuttuu tiukemmaksi, raja-arvoa saa ylittää harvemmin. Suomessa tekemistä riittää, jotta viralliset arvot täyttyvät ja katupölystä päästäisiin eroon. Joka kevät maamme on yksi Euroopan pölyisimmistä paikoista.

Katupölyllä on myös terveysvaikutuksia. Katupöly aiheuttaa lähes kaikille joitakin oireita, mutta eniten pölystä kärsivät astmaatikot, lapset ja vanhukset. Oireet ovat tuttuja: silmissä ja kurkussa kutisee, yskittää. Herkimmille katupölyt aiheuttavat hengitysoireita. ”Pölyisimpänä aikana astmaatikot voivat käyttää heille määrättyjä avaavia lääkkeitä ohjeiden mukaan”, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan keuhkotautien erikoislääkäri Riitta Mäkitaro.

Terveysvaikutuksia on kuitenkin vaikea tutkia, sillä katupöly ei ole ainoa ilmanlaatua heikentävä saaste. Katupölyyn kun sekoittuvat muut ilmansaasteet, jotka heikentävät ilmanlaatua.

Katupölyä voidaan ehkäistä

Pahin katupölyn aiheuttaja on liikenne. Ongelma kärjistyy keväisin, koska nastarenkaat hiovat tien pinnan varsin tehokkaasti. Tuloksena on hienojakoista hiekkaa, joka nousee pölynä ilmaan.
Koska katupölyongelmaan törmätään joka kevät, pölyn ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Tutkimusten mukaan katupölyn syntymistä voidaan ehkäistä muun muassa lisäämällä pölyä sitovia viheralueita, miettimällä vaihtoehtoisia keinoja talviliukkauden torjuntaan sekä tehokkaalla katujen puhdistamisella. Katujen puhdistaminen on ensisijaisen tärkeää jo senkin vuoksi, että katupölyltä ei voi suojautua ja jokaisen meistä on hengitettävä, katupölystä huolimatta.

Suomessa katupölyjen puhdistamista tutkitaan ja uudet konstit ovat käytössä. Muun muassa Helsingin kaupunki on jo parin vuoden ajan puhdistanut katuja kalsiumkloridilla eli suola-liuoksella, jossa tavallinen natrium on korvattu kalliimmalla aineella. Tulokset ovat olleet parempia kuin mitä saadaan, jos katuja puhdistetaan pelkällä vedellä.

Asiantuntija: RIITTA MÄKITARO,
keuhkosairauksien erikoislääkäri, OYS

Toimittaja: MINNA AKIMO