|
11.2.2003 Suomessa leikataan kohtuja enemmän kuin missään muualla maailmassa ja arviolta puolet näistä toimenpiteistä johtuu kohdun hyvänlaatuisista lihaskasvaimista, myoomista.Yksittäisiä myoomia poistettaessa kohtua on usein vaikea säästää. Niinpä naisille, jotka eivät halua enää tulla raskaaksi ja joilla on paljon myoomia, suositellaan kohdunpoistoa.
Leikkaukset ovat suuria toimenpiteitä, joista toipuminen kestää noin kuukauden ja 1-10 %:lla potilaista esiintyy komplikaatioita niiden jälkeen. Tämän vuoksi uusi hoitomenetelmä, myoomien embolisaatio, on tervetullut vaihtoehto, sillä siinä kohtu säästyy.Embolisaatiossa tukitaan kohtuun verta vieviä suonia, minkä seurauksena kasvaimet kutistuvat hapenpuutteeseen. Uutta hoitoa on kokeiltu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vajaan kolmen vuoden ajan. -Embolisaatiohoito on vielä kokeellista hoitoa eikä tiedetä tarkkaan kenelle se sopii ja miten se vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Mikäli se osoittautuu niin hyväksi kuin miltä nyt näyttää, niin se on leikkaukseen verrattuna kevyempi ja pienempi toimenpide. Se tehdään paikkallispuudutuksessa ja potilaspääsee jo seuraavana päivänä kotiin. Hän voi palata työelämään viikon kuluttua ja kohtu säästyy. Monille se ei ole ihan pieni asia, Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien erikoislääkäri Maritta Hippeläinen kertoo. Myoomia muodostuu noin puolelle hedelmällisessä iässä olevista naisista. Niitä ei esiinny ennen murrosikää ja ne pienenevät vaihdevuosien jälkeen, sillä ne tarvitsevat kasvaakseen estrogeenia ja keltarauhashormonia. Myoomien aiheuttajaa ei tiedetä, mutta niitä esiintyy enemmän synnyttämättömillä kuin lapsen saaneilla naisilla.
Itse myoomat ovat vaarattomia, mutta arviolta alle puolet niistä aiheuttaa oireita, jotka vaativat hoitoa. Tavallisin oire ovat runsaat kuukautisvuodot, joiden seurauksena voi tulla anemia. Joskus suureksi kasvanut myooma painaa virtsarakkoa tai suolta. Varrellinen myooma voi kiertyä ja mennä kuolioon, mikä on hyvin kivuliasta. Lisäksi kohtuonteloon kasvanut myooma saattaa aiheuttaa ongelmia raskauteen. Naistentautien erikoislääkäri valitsee potilaat myoomien embolisaatioon ja vastaa myös jälkiseurannasta. Ennen hoitoa ja sen jälkeen tehdään magneettikuvaukset, joilla hoidon vaikuttavuutta seurataan. Varsinaisen embolisaation suorittavat toimenpideradiologit.
Myoomien embolisaatio on peruuttamaton toimenpide, joka kestää yleensä tunnista puoleen toista tuntiin. Nivusvaltimon kautta työnnetään röntgenohjauksessa katetri vuorotellen kumpaankin kohtuvaltimoon. Niihin ruiskutetaan varjoainetta, johon on sekoitettu pieniä polyvinyylialkoholirakeita, jotka tukkivat kohdun lähellä olevan verisuoniston. Pian toimenpiteen päätyttyä kudoksen hapenpuute tuntuu alavatsassa voimakkaana kipuna, joka menee tavallisesti ohi vuorokaudessa. Se pystytään hoitamaan kipulääkkellä. Embolisaation jälkeen myoomat menevät kuolioon, arpeutuvat ja kutistuvat hapenpuutteeseen vähitellen 6-9 kuukauden kuluessa. Kohtulihas ei kärsi, sillä siihen tulee verta monesta lähteestä, mutta sen koko pienenee yleensä noin puoleen. Myoomien aiheuttamat oireet vähenevät heti toimenpidettä seuraavina kuukausina. Maritta Hippeläisen mukaan 8-9:ään naista 10:stä näyttää hyötyvän embolisaatiohoidostaja sen aiheuttamat komplikaatiot ovat olleet vähäisiä. Embolisaatiota on käytetty jo parikymmentä vuotta suonien sulkemiseen leikkauksissa ja onnettomuuksissa. Myoomien hoitoon sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran Ranskassa 1990-luvun alussa. Tuolloinkin oli alun perin tarkoitus tukkia kohtuun verta vieviä suonia, jotta leikkauksessa vältyttäisiin runsaalta verenvuodolta. Myoomien huomattiin kuitenkin kutistuvan ilman leikkaustakin, joten se jäi tarpeettomaksi.Tämän jälkeen toimenpiteitä on tehty useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Pohjoismaissa myoomien embolisaatio on vasta yleistymässä. Kuopiossa menetelmällä on hoidettu noin 30 naista. -Tässä vaiheessa me teemme embolisaatiohoitoja naisille, jotka ovat valmiita kohdunpoistoon. Vaikka on jo julkaisuja siitä, että embolisaatiohoidon jälkeen voi tulla raskaaksi, me emme ole vielä varmoja, kuinka tämä vaikuttaa kohdun verenkiertoon ja raskauden kulkuun, Maritta Hippeläinen sanoo.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdään parhaillaan tutkimusta, jolla pyritään selvittämään, kenelle embolisaatiohoito sopii, mitkä ovat sen vaikutukset pitkällä aikavälillä ja ketkä kaikki siitä hyötyvät. Tässä vaiheessa ei tiedetä esimerkiksi sitä, uusiutuvatko myoomat hoidon jälkeen ja miten embolisaatio vaikuttaa naisten elämänlaatuun. Maritta Hippeläinen ei usko hoidon syrjäyttävän kokonaan kohtujen leikkauksia, muttase on niille tervetullut vaihtoehto. Toimittaja:
KIRSI SCHALI
|
