11.2.2003
MUISTA MUMMUA JA VAARIA!

Koska viimeksi kävit kylässä isovanhemmillasi tai soitit heille? Tai pysähdyit juttelemaan iäkkään naapurisi kanssa? Pienikin muistaminen voi tehdä paljon hyvää, sillä vajaa kolmannes vanhuksista potee yksinäisyyttä, joka uhkaa jopa vanhusten terveyttä.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys tuplaa todennäköisyyden kymmenen vuoden kuluessa tapahtuvalle muistin heikkenemiselle. Laitokseen joutumisen riskikin on yksinäisillä kaksi kertaa suurempi kuin muilla.

Yksinäisyys voi olla vaarallista

Yksinäisyyden terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

- Olemme tehneet toistakymmentä vuotta laajoja vanhusväestön seurantatutkimuksia ja siellä yhtenä tuloksena näytti olevan se, että monet elämän asenteet, esimerkiksi yksinäisyys, ovat selvästi yhteydessä siihen, miten tulevaisuus kehittyy vanhuusiässä, kertoo geriatrian professori Reijo Tilvis Helsingin yliopistosta.

- Yksinäisyydellä näytti olevan monia haitallisia ennuspiirteitä. Henkilöt, jotka tunsivat itsensä usein yksinäisiksi, heillä muisti heikentyi nopeammin kuin muilla, heillä elämänlaatunsa heikentyi nopeammin kuin muilla, he joutuivat muita useammin laitoshoitoon varhaisemmassa vaiheessa ja jopa kuolemanvaara oli kaksinkertaistunut kymmenen seurantavuoden aikana.

Rollaattori ei auta yksinäisyyteen

Suurin osa vanhuksista selviytyy melko itsenäisesti 80 ikävuoteen asti. Ennemmin tai myöhemmin ikääntyminen alkaa kuitenkin asettaa erilaisia rajoituksia. Fyysisen toimintakyvyn heikentyminen on usein selkeä merkki omaisille siitä, että vanhus tarvitsee apua.

Vanhuksille tarjotaan usein erilaisia lääkinnällisiä ja fyysistä toimintakykyä tukevia palveluita silloin, kun hänellä ei ole enää muitakaan itsenäisen elämän selviytymisedellytyksiä, kuten ihmissuhteita ja mielekästä elämänsisältöä.

- Kun ajattelemme, mitä on yksinäisyyden tunteen taustalla, niin tiedetään hyvin, että siihen liittyy paljon negatiivisia tuntemuksia, joiden voidaan ajatella syntyvän ikään kuin reaktioina ulkomaailmaan. Eli se, ettei tunne itseään tarpeelliseksi, ettei ole mielekästä roolia yhteiskunnassa, niin nämä ovat asioita, jotka herkästi laukaisevat tällaisen tunteen, ettei ole enää joukossa täysipainoisena jäsenenä mukana.

Yksin seurassa

Yksinäisyyden kohdalla on syytä kysyä, onko kysymyksessä asia, jolle ei mitään voi eli onko yksinäisyys henkilön psyykkinen perusominaisuus, johon liittyy muitakin hyvää vanhenemista haittaavia liitännäisasioita, vai voiko yksinäisyyteen sittenkin vaikuttaa. Ihminen kun voi olla yksin, vaikka ei seuran puutteesta kärsikään!

- On erotettava toisistaan yksinäisyyden tunne, joka on todellakin kaikkea muuta kuin yksin olemista. Yksinäisyys on siis psykologinen tunne siitä, että on laumasta erillään. Ja hämmästyttävää kyllä tällaista tunnetta esiintyy hyvin usein nimenomaan niillä henkilöillä, jotka ovat laitoksessa ja hyvinkin monen ihmisen ympäröimänä, sanoo Reijo Tilvis.

Yksinäisyyden torjuntaan

Myös suomalaisten veteraanien ja heidän omaistensa joukossa koetaan vanhusten yksinäisyys yhdeksi kaikista suurimmaksi ongelmaksi. Sotien veteraanijärjestöjen aloitteesta onkin nyt aloitettu tutkimus, jossa etsitään keinoja yksinäisyyden torjuntaan. Liikkeelle lähdetään kysymällä asianomaisilta henkilöiltä itseltään, minkä he kokisivat omalta osaltaan ratkaisuksi. Puhdas seuran järjestäminen ei kai yksin riitä.

- Ratkaisukeinojahan on teoreettisesti olemassa monenlaisia. Sevoi olla sosiaalisten virikkeiden mukaantuomista, ryhmämuistelua, elämänkertojen kirjoittamista, yhteisiä liikuntatilaisuuksia, jne, listaa Reijo Tilvis ja jatkaa:
- Me kyllä uskomme näiden vähentävän yksinäisyyden tuntemista. Mutta meitä kiinnostaa, mitä tapahtuu yksinäisyyden liitännäisilmiöille.

Ei yhtä ainoaa ratkaisua

Vanheneminen merkitsee erilaistumista. Kahta samanlaista vanhusta tuskin on, joten ryhmät, joissa ihmiset viihtyvät eivät voi olla suuria. Yksinäisyysongelmaa ei voida poistaa koko ihmisryhmän osalta kerralla tarjoamalla kaikille samaa ja paljon. Eikä kaikkea yksinäisyyttä edes tarvitse poistaa.

- Ensinnäkin haluaisin sanoa, että niin kauhean vaarallista yksinäisyys ei suinkaan ole. Toivon, että määrittelyt, jotka äsken tein, eivät johtaisi mihinkään liioitteluun. Ja muistuttaisin, että kaikki yksinäisyys ei ole negatiivista. Useat me haluammekin välillä tuntea yksinäisyyttä ja kokea sen positiivisia puolia.

- Silloin kun todella näemme jonkun ihmisen kärsivän yksinäisyydestä, niin silloin avuksi tulee maalaisjärki ja hyvä tahto.

Asiantuntija: REIJO TILVIS
geriatrian professori, Helsingin yliopisto

Toimittaja: TIIA VÄRE