|
11.3.2003
Muistihäiriöt
ovat tavattoman yleisiä, mutta niiden syyt jäävät
usein kunnolla selvittämättä. - Vanhainkodeissa on hyvin vähän lääkärin palveluja käytettävissä. Kuitenkin tehokkaiden hoitojen avulla voitaisiin nostaa monen vanhuksen terveydentilaa ja elämänlaatua, korostaa Nieminen. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa tavattoman monet syyt. Kun lääkäri toteaa muistihäiriön, pitäisi ensin tehdä perusterveystarkastus, jossa verinäyttein ja muin tarvittavin tutkimuksin todetaan ja suljetaan pois yleissairauksia ja muita syitä, jotka voivat aiheuttaa dementiaoireita.
Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa mm.:
Seuraavassa vaiheessa tehdään aivojen kuvantamistutkimuksia, joista erityisesti magneettikuvaus on tärkeä. Kuvista voidaan nähdä Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia, verenkiertohäiriöihin liittyviä muutoksia, painehäiriöitä, kasvaimia tai trauman aiheuttamia muutoksia. Nämä tietysti hoidetaan sitten asiaankuuluvalla tavalla.
Varsinaisista dementoivista aivosairauksista Alzheimerin tauti on yleisin, noin 60 % tapauksista. Tosin tauti esiintyy harvoin täysin puhtaana, vaan siihen liittyy usein vaskulaarisia eli verisuoniperäisiä muutoksia. ”Puhtaasti” verisuoniperäisiä dementioita lasketaan olevan noin 20 %. Tauti kehittyy kymmenien vuosien kuluessa, kun verisuonten seinämät alkavat kovettua ja vähitellen tukkeutua. Syntyy pienempiä hapenpuutealueita sekä isompia ja pienempiä infarkteja, jotka sitten aiheuttavat dementoitumista. Verisuoniperäistä dementoitumista voi hyvin ennaltaehkäistä hoitamalla sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät kuntoon: kolesteroliarvot, verenpaineen, sokeriarvot sekä lopettamalla tupakoinnin, liikkumalla säännöllisesti ja huolehtimalla aivojumpasta. Lewyn kappale –tauti aiheuttaa noin 10 % dementioista. Se on saanut nimensä erityisistä pienistä mikroskooppisista muutoksista aivoissa. Siihen liittyy mm. muistihäiriöitä, Parkinson-tyyppisiä liikkumisvaikeuksia sekä näköharhoja. Muutaman prosentin dementoitumisista aiheuttaa frontaali- eli otsalohkodementia. Siihen liittyy enemmän luonteen ja käyttäytymisen muutoksia Alzheimerin tautiin verrattuna. Estottomuus, seksuaalikäyttäytymisen muutokset ja aggressiivisuus tekevät taudista hankalan ja kiusallisen niin läheisille kuin potilaalle.
Kun dementian syy on selvitetty, voidaan rakentaa paras mahdollinen hoito. Mielenkiintoista on, että nykyiset Alzheimer-lääkkeet tehoavat hyvin useissa vaskulaaridementiatapauksissa ja erityisen hyvin Lewyn kappale –taudissa. Näissä tapauksissa ei valitettavasti ole nykyään mahdollista saada Kelan korvausta kalliista lääkkeistä, jotka tulevat maksamaan noin 2000 euroa vuodessa. Silti jotkut päätyvät tuloksekkaan hoitokokeilun jälkeen lääkityksen käynnistämiseen. Toisaalta lääkityksen avulla voidaan huomattavastikin siirtää laitoshoidon alkamista, joka säästää varmasti enemmän kuin Kelan korvauksiin tarvittavan summan. Otsalohko-dementiaan ei ole kovin hyviä hoitoja tällä hetkellä. Kyseessähän on aina oireiden hoito ja sairauden etenemisen hidastaminen, parantavia hoitoja ei toistaiseksi ole olemassa.
Kaiken kaikkiaan dementian aiheuttajat, myös Alzheimerin tauti, ovat hyvin alidiagnosoituja tällä hetkellä. Omaisten kannattaa olla aktiivisia ja lähteä läheisensä kanssa tutkimuksiin, jos huomaavat, että tämä ei muista kuten ennen tai luonteessa ilmenee jotain muutoksia. Terveyskeskuksen muistihoitajan kautta on hyvä ja matala kynnys lähteä liikkeelle. Lääkäriasiantuntijat: Toimittaja:
ULLA KORPELA
|
