|
14.1.2003 Matti Järvinen on 76-vuotias pikajuoksija. Veteraanisarjoissa lukuisia arvokisamitaleja saavuttanut Järvinen juoksi viime kesänä sata metriä alle 16 sekunnin. Kaikilla ikätovereilla nopeusominaisuudet eivät ole yhtä hyvässä kunnossa. Väki vanhenee ja kangistuu. Nyt apua vanhuuden tuomaan hidastumiseen haetaan veteraanipikajuoksijoiden avulla.
Nopeutta tutkitaan ensimmäistä kertaa Jyväskylän yliopistossa tutkijoiden tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan estää vanhusten liiallinen hidastuminen, sillä useilla vanhuksilla on vaikeuksia ylittää esimerkiksi suojatie turva-ajan puitteissa. Vanhusten lihasvoimaa ja kestävyyttä on selvitetty jo aikaisemmin, nyt ollaan ensimmäistä kertaa tutkimassa nopeusominaisuuksia. -Hyvin tiedämme, että nopeusominaisuudet heikkenevät iän mukana. Nyt yksi kiinnostava kysymys on se, estääkö tämän tyyppinen harjoittelu, jota nämä miehet ovat harrastaneet vuosia toimintakyvyn heikkenemistä, kertoo tutkimuksen motiiveista Jyväskylän yliopiston professori Harri Suominen. Mukana tutkimuksessa on 80 aktiivista ja hyväkuntoista veteraanipikajuoksijaa. Nuorimmat ovat nelikymppisiä ja vanhimmat jo reilusti yli 80-vuotiaita. Jyväskyläläistä Harjun Urheilijat –82 -seuraa edustava Matti Järvinen kertoo, että hyvässä kunnossa pysyy vanhemmallakin iällä, kun harrastaa liikuntaa monipuolisesti ja muistaa hyötyliikunnan merkityksen.
-Harjoittelu on minulla ihan tavallista hyötyliikuntaa. Syksyllä minä olen tehnyt aina pari kuukautta kesämökillä kaikenlaisia maatöitä ja metsän raivausta. Sitten alkaa hallikausi, johon kuuluu kolme hallitapahtumaa viikossa. Yksi jumppatapahtuma, sitten on punttisaliharjoitus ja Hipposhallissa on semmoinen juoksu- ja hyppyharjoittelu. Harjoitusohjelmia tavallisille vanhuksille Tutkijat toivovat saavansa vinkkejä veteraaniurheilijoiden harjoittelusta siihen kuinka nopeusominaisuuksia voidaan pitää tehokkaasti yllä. Tavoitteena on kehittää uudenlaisia liikuntaohjelmia aivan tavallisille vanhuksille. -Vaikka nyt tutkimuksen kohteena on valikoitunut miesjoukko, me kyllä uskomme saavamme tietoa jota voidaan myöhemmin soveltaa ihan tavallisten ihmisten tutkimuksiin. Me voimme kehittää liikuntaohjelmia osittain niiden tietojen ja kokemusten perusteella, joita saamme tästä tutkimuksesta. Meidän on hyvä aloittaa tämän tyyppinen tutkimus terveillä ja hyväkuntoisilla ja sieltä sitten soveltaen siirtyä enemmän ruohonjuuritasolle, muistuttaa Suominen lopuksi.
Asiantuntija:
HARRI SUOMINEN Toimittaja: TERO KYLLÖNEN
|
