14.1.2003
KESKOSHOIDON EETTISYYS

Täysiaikainen raskaus kestää 37:stä viikosta aina 42 viikkoon. Jos lapsi syntyy aikaisemmin, se luokitellaan keskoseksi. Suomessa vuosittainen syntyneistä lapsista 6% syntyy keskosena.

Syntymän ennenaikainen käynnistyminen voi johtua monesta eri syystä. Se voi johtua äidin tai sikiön jostakin taudista, tulehduksista tai muusta. Myös istukan sairaudet voivat ennenaikaistaa synnytystä. Suurimmassa osassa tapauksista synnytyksen ennenaikainen käyntiin lähteminen jää kuitenkin epäselväksi eikä sen ihan pohjimmaista syytä saada selville.

Keskosuuden eriasteisuus ja keskosvauvan mahdollisuudet jäädä henkiin riippuvat syntymisajankohdan varhaisuudesta, mutta myös sikiön painolla on siinä ratkaiseva tekijä. Aivan pienten keskosten virvoitteleminen ja tehohoito voi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Eettinen näkökulma kipuaa jatkuvasti kehittyvän lääketieteen rinnalle.

Oulun Yliopistollisen keskussairaalan professori Mikko Hallman näkee ongelman siinä, että keskosuutta pidetään luonnon omana valintana.

- Jos keskosuutta pidettäisiinkin tautina, toisin sanoen sitä prosessia, joka johtaa ennenaikaiseen synnytykseen. Toki se on tauti. Se täytyisi selvittää, mistä se johtuu. Silloin sille löydettäisiin paremmat hoidot. Jos lähdemme fatalistiseen ajatteluun niin silloin se ongelma on ja pysyy, Hallman tähdentää.

- Ja jos me lähdemme niin kovasta yhteiskunnasta, jossa vain vahvimmat selviytyvät, niin silloinhan voidaan katsoa, että vain työikäiset saavat hoitoa. Mutta näinhän ei suinkaan ole meidän länsimaisessa yhteiskunnassa. Mutta se on aina hyvä muistaa.

Valtaosa keskosista on niin sanotusti varsin hyvä ennusteisia. Vaikka yhä pienempien keskosten elämä saadaan jatkumaan tehokkaan hoidon ansiosta, keskosuuden takia vammautuneiden lasten määrä on pysynyt samana, sillä isompien keskosten hoito on kehittynyt huomattavasti. Kuitenkin, alle kilon painoisilla sikiöillä on edessään pitkä ja hankala taival, puhumattakaan vanhempien stressistä.

- Hyvin ennenaikaisella lapsella, esimerkiksi viikolla 26 syntyneillä, heillä kaikki elimet ovat vielä aivan epäkypsiä, professori Hallman kertoo. - Vaikka keuhkot saadaan nykyään toimimaan lääkityksellä ja koneella, aiheuttavat muut elimet ongelmia. Niistä tavallisimpia ovat erilaiset keskushermoston vauriot. On myös olemassa nopeasti kehittyviä vaikeita sairauksia, jotka johtuvat tästä syvästä ennenaikaisuudesta.

Hoitojen ja mahdollisten komplikaatioiden takia sikiölle aiheutuvaa kivun määrää ei vielä nykyäänkään ihan tarkalleen pystytä määrittelemään. Kivun havaitsemisessa sekä lievittämisessä on edelleen paljon tutkittavaa.
Missä sitten kulkee keskosten hengissä pitämisen raja? Kun Japanissa alle 22 viikkoiset sikiöt vielä virvoitellaan elämään, Suomessa tällaista lasta ei virvoitella. Usein miten päätökset hoidon aloittamisesta pystytään ratkaisemaan nopeasti, mutta epävarmojakin tilanteita on.

- Tällaisessa tilanteessa, jossa todellakaan ei lääkäri eikä kukaan tarkkaan tiedä, mikä olisi se paras ratkaisu perheen kannalta, niin minusta vanhemmilla on silloin oikeus se asia päättää, mutta se asia täytyy kyllä ensin keskustella hyvin moneen kertaan, hyvin monelta suunnalta, Hallman painottaa.

Toimittaja: SIRKKU KIANTO