|
14.1.2003
En ole koskaan ollut ihan sohvaperuna, mutta en mikään himoliikkujakaan. Aina kuitenkin koko piirun verran yli puolivuosisataisen elämäni ajan olen jotakin liikuntaa harrastanut: jumppaa, tanssia, hiihtoa, luistelua, retkeilyä jne. Jatkuvasti on kuitenkin huono omatunto ja tunne siitä, että en liiku ollenkaan tarpeeksi. Kuntosalillakin olen velvollisuudentunnosta käynyt, vaikka se onkin mielestäni tylsää. Puihin kiipeily viehätti lapsena ja sahan lautakasojen päältä oli jännää hypätä. Olen siis kaivannut jotakin mielenkiintoista vaihtoehtoa! Pienen lehti-ilmoituksen avulla löysin Rhönradin eli rengasvoimistelun, joka tarjoaa haastetta ja hauskuutta. Telinevoimistelua muistuttava Rhönrad on voimistelua isossa, pyörivässä renkaassa. Renkaassa on kaksi halkaisijaltaan yleensä yli kaksimetristä vannetta hitsattu yhteen metallitangoilla eli aisoilla. Aisojen lisäksi renkaassa on kaksi puulankkua, joihin kiinnitetään remmit jalkoja varten. Osa liikkeistä tehdään niin, että yksi tai molemmat jalat on kiinnitetty remmeillä, osa kokonaan ilman remmejä. Kaikkiaan liikkeitä on yli 300.
Rengasvoimistelu näyttää taitureiden tekemänä suorastaan hurjaltakin. Kuitenkaan ei tarvitse tähdätä kilpataitoihin, vaan voi harrastaa ihan omaksi huvikseen ja täyttääkseen liikunnan tarpeensa mielekkäästi. Laji tosiaan sopii kaiken ikäisille. Se on mainiota koordinaation ja motoriikan harjoitusta myös pienille lapsille. Turussa nuorimmat ovat 7-8 –vuotiaita. Vanhemmat ihmiset puolestaan voivat kehittää renkailun avulla hartioiden sekä selän ja vatsan seudun lihaksia. Paljon istumatyötä tekeville rengasvoimistelu on erinomaista niskaa ja hartioita rentouttavaa liikuntaa. Samalla
myös jalat vahvistuvat ja kunto nousee. Itse koen, että
ikääntyessä on erittäin tärkeää
kehittää ja ylläpitää motoriikan, koordinaation
ja tasapainon taitoja – mikä on sen parempaa toimintakyvyn
ylläpitämistä ja vanhuudessa uhkaavien kaatumistapaturmien
ennaltaehkäisyä.
Ensimmäisen renkaan kehitti Saksassa Otto Feick 1900-luvun alussa. Laji painui kuitenkin melko lailla unohduksiin maailmansotien välisenä aikana. Se löysi tiensä kuitenkin mm. Venäjän sirkuksiin. Rhönrad onkin niin harrastus-, kilpailu- kuin näytöslaji. Laji on vasta 1980-90-luvuilla noussut uuteen kukoistukseen ja levinnyt ensin Euroopassa ja nyttemmin eri puolille maapalloa. Suomeen lajin toi Ruotsissa asunut Stina Luokkala muuttaessaan Turkuun 1994. Tällä hetkellä harrastusta on juuri Turussa, Rovaniemellä on myös pari rengasta. Rengasvoimistelun levittäminen Suomessa on nyt aktiivien keskeinen tavoite. Jos kiinnostut, ota yhteys joko Stina Luokkalaan, puh. 040-7437780 tai Taija Torvelaan, puh. 0500-514543. Turun Rhönradvoimistelijat ry auttaa niin rengashankinnoissa kuin järjestää tutustumisia ja koulutusta lajiin. Lisätietoa
aiheesta: www.rengas.cjb.net
|
