|
15.4.2003 Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Tulevaisuudessa aivoveritulpan vuoksi eläkkeelle joutuvien määrän on ennustettu vain kasvavan, vaikka tilanne ei ole Suomessa ole yhtä paha kuin monessa Itä-Euroopan maassa.
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikalla on jo vuosia käytetty aivoinfarkti-potilaiden pelastamiseen liotushoitoa erinomaisin tuloksin. Muualla maassa potilaat eivät ole yhtä hyvässä asemassa. Aivoinfarktin liuotushoidossa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikka on maailman huippua. Potilaista yli 60 prosenttia on kuntoutunut täysin omatoimiseksi kolmessa kuukaudessa. Helsingissä vain viisi prosenttia potilaista menehtyy, kun muualla maailmassa luku on noin kymmenen prosenttia. Sairaalaan ja heti Veritulppa aivoissa liuotetaan lääkkeellä, joka pistetään potilaalle suoneen. Sydäninfarkteissa liuotus voidaan aloittaa vaikka kotona, mutta aivoinfarktipotilas on saatava kiireesti sairaalaan. - Joka viides aivoinfarkti voi olla aivoverenvuodon aiheuttama. Jos liuotetaan sitä, minkä luonto on hyydyttänyt, niin se tietää kirkkomaalle joutumista. Potilaan aivot on kuvattava ensin sen takaamiseksi, että ei ole vuotoa, muistuttaa neurologian professori Markku Kaste Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Mitä
ripeämmin liuotus voidaan aloittaa,
- Parasta olisi, jos hoitoon pääsisi puolen tunnin, tunnin kuluessa. Hoito on nykytietämyksen mukaan tehokasta neljään ja puoleen tuntiin saakka, mutta lääkintäviranomaiset hyväksyvät hoidon kolmeen tuntiin saakka. Euroopassa onkin ehdotettu muutosta, että hoito pitäisi sallia neljään ja puoleen tuntiin saakka, selvittää Kaste. Aivoinfarktin
oireita ovat muun muassa käden tai jalan puutuminen, halvaantuminen,
puhevaikeudet ja näköhäiriöt. Jos infarkti iskee,
niin ensimmäinen tehtävä on soittaa hätänumeroon
112. - Jos itse pystyy tai lähimmäisen pitää välittömästi soittaa hätänumeroon ja kertoa, että potilaalla on aivoinfarktiin viittaavat oireet. Sen jälkeen vastuu siirtyy asiantuntijalle, opastaa Kaste. Potilas haetaan ambulanssilla tai vaikka helikopterilla. Mitä kauemmin hoitoon hakeutuminen kestää sitä enemmän aivosoluja tuhoutuu. Helsingissä palo- ja pelastuslaitos on kouluttanut henkilökuntaansa tunnistamaan aivoinfarktin oireet. Liuotus on ainoa lääke aivoinfarktiin. Yhdessä aivohalvausyksikössä annetun hoidon kanssa se voi pelastaa potilaan vuosien kärsimyksiltä. Liuotushoito säästää myös kustannuksia. Helsingin järjestelmässä kokonaissäästöksi on laskettu 7000 euroa potilasta kohti. Hoito yleistyy muutamassa vuodessa Liuotuksessa HYKS:in neurologian klinikka on edelläkävijä. Hoitoa on käytetty vuodesta 98 lähtien, vaikka virallisesti Lääkelaitos hyväksyi sen vasta viime vuonna. Toistaiseksi potilaat eri puolilla Suomea ovatkin epätasa-arvoisessa asemassa, sillä liuotusta saa vasta muutamassa sairaalassa.
- Se vaatii päivystystietokonekartan, jota ei ole pienissä sairaaloissa. Isoissakin se vaatii uudelleen organisointia ja koulutusta, kertoo Kaste. Pienten sairaaloiden mahdollisuudet antaa liuotushoitoa paranevat kuitenkin koko ajan. Uuden tekniikan avulla tietotaitoa voidaan siirtää suurista sairaaloista pienempiin. Jos kansallisesta terveydenhuolto-ohjelmasta saadaan rahaa, niin tulevaisuudessa alan parhaat asiantuntijat voivat videokameran välityksellä opastaa lääkäreitä ja potilaita sairaaloissa eri puolilla Suomea. Professori Markku Kaste arveleekin, että jo muutaman vuoden kuluttua liotushoito on pystytty järjestämään valtakunnallisesti kattavaksi. Asiantuntija:
MARKKU KASTE Toimittaja:
MARJA PAAVILAINEN |
