|
15.4.2003 Eriasteisista valoihottumista kärsii joidenkin arvioiden mukaan jopa 10-20 prosenttia suomalaisista. Normaali iho oireilee liian kovan auringonoton jälkeen palamalla, kun poikkeuksellisen herkistynyt iho puolestaan reagoi esimerkiksi näppylöillä ja ihottumalla jo kevään ensimmäisistä valonsäteistä. Kevät onkin pahinta aikaa valoihottumasta kärsiville. Jos iho tulee suojattua jo alkuvuodesta huonosti, on tulevasta kesästä tiedossa hankala. Taipumus valoihottumaan voi kulkea suvussa, mutta silti ei voida varmuudella sanoa, kuka ihottuman saa ja kuka siltä säästyy.
- Ei ole olemassa tiettyä henkilöä, joka siihen sairastuu. Näihin monimuotoisiin valoihottumiin sairastuvat yleensä nuoret. He ovat tavallisesti nuoria tai sitten lapsia tai nuoria aikuisia. Sitten tällaisen sisäsyntyisen valoihottumaan voi sairastua vanhemmat miehet, joilla on sitten muitakin allergioita, tarkentaa ihotautiopin professori Aarne Oikarinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Jos aurinko aiheuttaa näppylöitä tai muita oireita, kannattaa mennä ihotautilääkärille tarkempiin tutkimuksiin. Kun on varma tieto oireen aiheuttajasta, on myös hoito ja ennaltaehkäisy huomattavasti helpompaa. - Me voidaan todeta se lähinnä kliinisten oireiden perusteella eli ihottumaa tulee valoalueille. Kasvot, käsiselät eli tämä on hyvin tyypillistä. Tarvittaessa tehdään sitten valotestejä. Me voidaan tehdä testejä UVA:lle tälle pitkäaaltoiselle tai sitten UVB:lle tälle lyhytaaltoiselle. Ja nämä vaativat sitten erikoispoliklinikan, yleensä ihotautipoliklinikan asiantuntemusta, jossa nämä testit voidaan tehdä, jatkaa Oikarinen ja kertoo parhaat keinot valolta suojautumiseen. - Sehän on sinänsä hyvin helppoa - ei lähde ulos silloin kun on aurinkoa tai valoa paljon. Mutta toinen tapa on suojata vaatetuksella elikkä tiivis vaate tai mitä paksumpi vaate, niin sen paremmin ne suojaavat valolta. Mutta tietysti sellaiset alueet, joita ei pysty vaatteilla suojaamaan, niin niissä on syytä käyttää valonsuojavoiteita. Jos on hyvin herkkä auringolle, niin kyllä suositus on juuri se, että käyttää jotain tämmöistä täyssuojan antavaa aurinkovoidetta, niin sanottuja total block -tyyppisiä, jotka suojaavat myöskin tältä UVA:lta ja UVB:ltä. Mutta hyvin tärkeää on se, että sitä voidetta laitetaan riittävästi. Tutkimukset osoittavat, että potilaat ovat vähän nuukia ja ne käyttävät liian vähän sitä voidetta, jolloin se suoja on vähän huonompi. Elikkä korostaisin juuri tämä vaatetus ja sitten se auringonsuojavoide.
Suurin osa valoihottumista aiheutuu lyhytaaltoisesta eli UVB-säteilystä. Haukiputaalaisen Esko Puuperän iho on siitä harvinaislaatuinen, että siihen purevat tavallista voimakkaammin molemmat säteet, niin UVA kuin UVB:kin. Tämä hankaloittaa valolta suojautumista melkoisesti. Pitkäaaltoinen UVA kun tulee lasin läpi, toisin kuin UVB. Käytännössä Puuperä elääkin valoisat ajat kotonaan pimennysverhojen takana. Myös auto on suojattu erikoiskalvoilla, jotka estävät UV-säteiden pääsyn sisätiloihin. Kaupungilla kulkiessaan Puuperä valitsee sen varjoisemman puolen kadusta, kun muut kulkijat hakeutuvat auringon alle. Turhaa oleskelua ulkona hän välttelee parhaan mukaan.
- Niin,
minulla on pimennysverhot täällä kotona. Yksistään
tuo sälekaihdin ei auta, että pitää olla pimennysverhot
tai sitten on olemassa suojakalvoa, jonka voi ikkunaan laittaa,
jotta olisi täysin suojassa. Se koskee ainoastaan meitä
UVA-yliherkkiä, että UVB:tä ikkunanlasi ei läpäise,
kertoo Puuperä ja muistuttaa avustuksista, joita valolle herkistyneen
on mahdollista saada lääkärin lausunnon perusteella.
- Auton suojaukset voi anoa kunnalta ilmaiseksi vammaistuen perusteella. Ja jos ei ole lääkärin lausuntoja, niin ei saa myöskään niitä kalvoja.
Vuodesta -95 työkyvyttömyyseläkkeellä ollut Puuperä tietää kuinka vaikeaa oli vielä 90-luvun alussa saada tietoa valoihottumasta. Keväällä 2002 perustettiin Valoihottumayhdistys, jonka puheenjohtajana hän toimii. Yhdistys toimii eräänlaisena vertaistukihenkilönä, siellä kohtaa kokemus ja tietämys valoihottuman kanssa elämisestä. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy kattavasti tietoa erityyppisistä valoihottumista, niiden oireista sekä hoidosta. lisätietoa: Lisätietoja
Iholiitossa ( www.iholiitto.fi ) Allergia-
ja Astmaliiton Allergianeuvonnassa p. 0600-14419 haastateltavat: toimittaja:
ANU-MAIJA KÄRJÄ
|
