16.9.2003
AIVOVAMMAN VOI TODETA
PIAN VERIKOKEELLA

Tulevaisuudessa aivovamman toteamista helpottaa yksinkertainen verikoe. Verikokeen tulos perustuu vereen erittyvän proteiini S100B:n määrään. Proteiinimäärä ennustaa mahdollista aivovammaa eli mitä enemmän proteiinia veressä on, sitä todennäköisemmin potilaalla on aivovamma. Proteiinimäärästä voidaan nähdä myös se, kuinka vakavasta aivovammasta on kyse ja ennuste potilaan toipumisesta voidaan tehdä jo päivityspoliklinikalla.

Ruotsissa verikokeeseen perustuva diagnostisointimenetelmä on jo käytössä. Suomessa menetelmä saadaan käyttöön lähitulevaisuudessa. Uusi menetelmä ei kuitenkaan poista vanhoja, jo käytössä olevia menetelmiä. Yhä edelleen aivovamman todentaminen vaatii lääkärin tekemät haastattelutiedot sekä laboratori- ja konetutkimukset. Konetutkimuksista tärkeimmät ovat pään tietokonetomografia ja magneettikuvaus.

- Olen selvittänyt omassa tutkimuksessani tämän verikokeen luotettavuutta ja näyttää siltä, että puhtaassa aivovammassa kokeen antama tulos on hyvinkin luotettava. Mutta jos potilaalla on muita laajoja vammoja, kuten sisäelinvaurioita tai kylkiluiden murtumia, nämä heikentävät tuloksen luotettavuutta. Näkisinkin että tämän verikokeen suurin käyttöarvo on nimenomaan lievien aivovammojen toteamisessa, missään tapauksessa se ei syrjäyttämään jo olemassa olevia kuvantamismenetelmiä, sairaalalääkäri Olli Savola toteaa.

Aivovamman saa vuosittain noin kaksikymmentätuhatta suomalaista. Alle
45–vuotiaiden kohdalla aivovamma on yleisin kuolinsyy. Vakavimmat aivovammat syntyvät kolareissa ja liikenneonnettomuuksissa. Yksi suurimmistä riskitekijöistä on myös alkoholi. Jo yhden ja puolen promillen humala lisää tuntuvasti aivovamman riskiä. Olli Savolan väitöskirjatutkimuksessa mukana olleista henkilöistä yli kuusikymmentä prosenttia aivovamman saaneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Humala ei vain ole riski saada aivovamma, se myös vaikeuttaa aivovamman tunnistamista.

- Lievissä aivovammoissa, jotka hoidetaan terveyskeskustasolla, aivovammaan liittyy alkoholi. Alkoholi itsessään alentaa tajunnantasoa, muistiaukko syntyy helpommin ja on pitempi. Siten se vaikeuttaa lääkärin kykyä arvioida aivovamman vakavuutta. Ja onhan olemassa riski, että voimakkaassa humalassa olevan aivovamma jää toteamatta kokonaan. Lääkäri ei osaa arvioida liittyvätkö oireet itse humalaan vai jopa aivovammaan, Savola pohdiskelee.

AIVOVAMMA VAIKUTTAA
RUUMISEEN JA MIELEEN

Aivovamma vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti, siksi sen kanssa eläminen on hankalaa. Aivovamman aiheuttamien fyysisten oireiden kanssa kyllä oppii elämään, mutta kun ihmisen persoonallisuus muuttuu, sen hyväksyminen on jo vaikeampaa. Fyysisistä oireita tavallisimpia ovat halvaantuminen, tuntopuutokset, näköhäiriöt sekä puhumiseen liittyvät ongelmat. Psyykeen kanssa ongelmat ovat moninaiset. Pahimmassa tapauksessa ihmisen koko persoonallisuus muuttuu tai tietyt persoonallisuuden piirteet voimistuvat tai latistuvat. Lähipiirille vaikeinta voi olla juuri se, että tuttu ihminen näyttää samalle kuin ennen, mutta onkin täysin eri persoona. Näiden lisäksi aivovammapotilaan keskittymiskyky voi heikentyä, hän voi masentua ja käyttäytyä aggressiivisesti.

Onneksi suurin osa aivovammoista on lieviä ja niistä suurin osa voidaan hoitaa hyvin. Lievän aivovamman saaneista noin yhdeksänkymmentä prosenttia pystyy elämään normaalisti.

AIVOVAMMAT TULEVAT LISÄÄNTYMÄÄN

Tällä hetkellä Suomessa käydään vilkasta keskustelua alkoholin hinnan alentamisesta. Vaikutukset näkymät myös aivovammojen lisääntymisenä, uskoo sairaalalääkäri Savola

- Tämä on vaikea kysymys. Tutkimuksethan osoittavat, että alkoholin reaalihinnan lasku lisää alkoholin kulutusta. Kyllä uskon, että tämä alkoholin lisääntynyt kulutus keskittyy näihin ongelmaryhmiin ja jos näissä ryhmissä alkoholin kulutus lisääntyy, käytännössä tämä johtaa myös lisääntyviin aivovammamääriin.

Toimittaja: MINNA AKIMO