|
16.9.2003 Maailmaan tulleessaan ihminen on riippuvainen muista, mutta myös kykeneväinen liittymään läheisiin ihmisiin. Vauvan suhde maailmaan ja omaan itseen alkaa kehittyä heti syntymän jälkeen.
Yleensä vauva saa läheisimmiltään huolenpitoa ja rakkautta, mutta joskus voi käydä toisinkin. Tanskalaistutkimuksen mukaan vähintään yhtä prosenttia alle vuoden vanhoista vauvoista pahoinpidellään. Suomessa se tarkoittaisi noin 600 vauvaa vuodessa – yksinomaan Helsingissä 60 vauvaa joutuisi väkivallan uhriksi. Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Hannele Törrönen vetää selvän yhtäläisyysmerkin Tanskan ja Suomen arvioitujen lukujen kesken. - Yksistään Helsingin sairaaloihin tuodaan vuosittain kymmeniä pahoja kallovammoja saaneita vauvoja. Suurin osa näistä vammoista on helppo todeta pahoinpitelyn syyksi. - Kun katsotaan poliisin rikosilmoitustilastoja, Helsingistä löytyi vuonna 2000 alle viisivuotiaita koskevia rikosilmoituksia nimikkeillä lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely yhteensä seitsemän. Näistä kolmessa tapauksessa pahoinpitelystä epäiltiin lasten vanhempia. Mielestäni näin pienet luvut ovat järkyttäviä – suoranainen häpeä.
Tanskassa
vauvan kehitystä haittaavaan kaltoin kohtelun uhriksi joutuu
alle vuodenikäisistä vauvoista neljä prosenttia.
Jos Tanskan tilanne on verrattavissa Suomeen, se merkitsee, että
meillä kaltoin kohdelluksi joutuu vuosittain 2400 vauvaa -
Helsingissä 240. Hannele Törrösen mielestä asiaan pitää tulla muutos, ja muutos alkaa kysymyksellä: onko vauvan ja lapsen pahoinpitely rikos? - Alamme yhteiskunnassa olla sitä mieltä, että naisia ei saa piestä ja naisen pahoinpitely on aina rikos. Ja lainsäädäntöä ollaan muuttamassa siten, että uhrilla ei ole mahdollisuutta perua rikosilmoitusta lievimmissäkään tapauksissa. Tässä ei toki ole mitään väärää, mutta entä sitten lasten vahingoittaminen? Onko se sallittua? Kuka tekee rikosilmoituksen, vauva sitä ei pysty tekemään. LAKIA PITÄÄ KEHITTÄÄ TANSKAN MALLIIN Näyttää selvältä, että Suomessa hakataan, jätetään ruuatta, poltetaan ja ravistellaan satoja vauvoja vuosittain. Tilanteen käsittelyä vaikeuttaa se, että lastensuojelussa ei ole yhtenäistä vauvapolitiikkaa; viranomaisten ratkaisut vaihtelevat paikka- ja tilannekohtaisesti
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin mielestä vastuuta vauvan hyvinvoinnista kantaa jokainen kansalainen. - Jos sukulainen, naapuri tai ohikulkija havaitsee lapsen pahoinpitelyn, hänen on ilmoitettava asiasta poliisille. Jos lapsen pahoinpitely on törkeä, ilmoituksen tekemättä jättäminen on jo rikos. Poliisi on arvostellut lastensuojeluviranomaisia kärkevästi siitä, että he eivät tee rikosilmoitusta havaitsemistaan vauvojen ja lasten pahoinpitelyistä. Lastensuojeluviranomaiset ovat puolustelleet rikosilmoituksen tekemättä jättämistä mm. sillä, että poliisin sekoittaminen asiaan romuttaa perheen ja viranomaisen keskinäisen luottamuksen. Toinen yleinen syy on, että lapsiin kohdistunut pahoinpitely katsotaan perheen sisäiseksi asiaksi Tuija Braxin mielestä Suomen lakia pitäisi kehittää Tanskan mallin mukaisesti. - Siellä viranomaisen on ilmoitettava havaitsemastaan lapsen pahoinpitelystä poliisille.
Suomessa mennään eteenpäin; sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Stakesin lastensuojeluviranomaisille osoitetut uunituoreet ohjeet vaativat, että viranomaisten on ilmoitettava jokainen lapseen kohdistuva pahoinpitely poliisille. Helsingin sosiaaliviraston toimitusjohtaja Aulikki Kananoja lupaa, että hänen alaisensa lukevat ohjeet tarkasti. - Asia on kovin arkaluontoinen, mutta uskon, että eri ammattikuntien tiiviillä yhteistyöllä asiaa saadaan eteenpäin. Helsingin sosiaalivirastossa ainakin aiotaan noudattaa Stakesin ohjeita hyvin tarkkaan. Toimittaja:
JUHA GRANATH |
