|
16.9.2003 Marjanpoiminta on osa suomalaista ruokaperinnettä ja kulttuuria. Ja siihen meillä suomalaisilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet koko maailmassa. Jokamiehen oikeudet takaavat marjastamisen missä vain ja metsää, mistä poimia, sitä riittää. Myös marjoja, niitäkin riittää. Laskelmat kertovat, että joka syksy marjasadosta vain kaksikymmentä prosenttia kerätään talteen, loput pilaantuvat maahan. Ei ole siis ihme, vaikka marja-alan asiantuntijat ovat huolissaan. Marjanpoiminta kun ei innosta nuorempia kansalaisia.
- Kyllä meillä on täystyö näiden nuorten ja lasten mukaan saannissa ja tarvitaan tämmöisiä tapahtumia, niin kuin MM-kisatkin. Kun lapset tulevat mukaan suurin joukoin, he saavat positiivisia kokemuksia, jotka muistetaan ja jotka innostavat vielä aikuisenakin, kertoo Simo Moisio Arktisista aromeista. Joukkuemarjastuksen maailmanmestaruuskisat ovat siis yksi keino kohentaa ja elävöittää vanhaa perinnettä ja innostaa nuoria marjanpoimintaan. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomussalmella järjestettiin kuudennen kerran maailmanmestaruuskilpailut, jossa 77 joukkuetta, kolmesataa henkeä kilpaili kenen joukkue kerään suurimman sadon yhden tunnin aikana. Sarjoja oli kolme, tyyli vapaa. Ensimmäiset ämpärit täyttyivät varsin kunnioitettavassa ajassa, kahdeksassa minuutissa. Koko tunnin saldo oli lähes 1300 kiloa. Voittajaksi pääsi 73,3 kilolla. LIIKKUMISTA JA VITAMIINEJA Marjanpoiminta ei ole vakavaa, otsarypyssä rehkimistä, ainakaan jos katsoi kisaan osallistuneiden ilmeitä ja asuja. Hymy karehti ja aurinko paistoi. Tärkeintä kun ei ole saalis, vaan luonnossa liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Marjastus ja metsässä liikkuminen kun on hyötyliikuntaa parhaimmillaan ja siinä samalla mieli lepää eli stressi vähenee. Ja kun metsään lähtee hyvien ystävien kanssa, siinä samalla voikin vaihtaa viimeisimmät kuulumiset ja parantaa vähän maailmaa.
Mutta
ei pidä vähätellä marjojen vaikutusta myös
sisäiseen oloon. Marjat sisältävät meille tärkeitä
vitamiineja ja kivennäisaineita. Mikä sitten on tarpeeksi? Tällä hetkellä vuodessa suomalaiset syövät marjoja reilut kahdeksan kiloa henkeen vuodessa. Uusimpien suositusten mukaan marjoja saisi syödä huomattavasti enemmän, jopa sata grammaa päivässä. Silloin suomalaisten marjankulutus nousisi kolmeenkymmeneenkuuteen kiloon vuodessa. Kuulostaa hurjalle, mutta eihän marjoja tarvitse syödä pelkkinä marjoina, vaikka se onkin kaikkein suositeltavin tapa nauttia näistä luonnon antimista. Mehut, kiisselit, keitot, ne käyvät myös. Ja onhan omatekoinen mehu aina pois laimeilta tuontimehuilta. Ja aamupuuron päällä marjat menevät kuin varkain! Parhaiten marjoissa säilyvät niiden hyvät ominaisuudet, kun ne pakastetaan heti poimimisen ja puhdistamisen jälkeen. Marjat laitetaan pakastusrasioihin tai pusseihin, sokeria päälle ja pakastimeen, jossa pakastuslämpötila on jo valmiina. Nopea pakastuminen on olennaista vitamiinien säilymisen kannalta.
Toimittaja:
MINNA AKIMO |
