|
17.6.2003 Kaikki alkaa jo kohdussa Jo silloin kun lapsi hedelmöittyy, alkaa tapahtumasarja, joka automaatiolinjan tavoin vie xx-kromosomit omaavan sikiön tytöksi. Siihen, että munasarjat alkavat kehittyä tarvitaan kaksi x-kromosomia. Tytön hormonitoiminnan kehittyminen vaatii munasarjojen synnyn. Sen sijaan munasarjat eivät ole välttämättömät siihen, että tytölle kehittyvät kohtu ja emätin. Jos sikiöllä on pelkää y-kromosomi, se ei kehity elinkelpoiseksi, vaan tarvitsee myös x-kromosomin parikseen. Kivesten muodostuminen edellyttää y-kromosomin läsnäoloa ja näin syntyy poika. Odotusaikana vauvan hormonit eivät vaikuta äitiin. Esimerkiksi äidin pahoinvointia ei ole enemmän tai vähemmän riippuen siitä kumpaa hän odottaa, poikaa vai tyttöä. Sen sijaan äidin hormonitoiminnalla on vaikutusta kehittyvään lapseen. Jos äidillä on veressään liikaa insuliinia, lapsi kasvaa kookkaaksi. Ja jos äidillä on liikaa mieshormoneja veressään, lapsi näyttää syntyessään pojalta, vaikka onkin tyttö. Hormonit pikkutytön elämässä Hormonit ovat siis läsnä tytön elämässä ihan alusta asti. Myös muut hormonit kuin sukuhormonit ovat tärkeässä asemassa. Kasvuhormoni säätelee kasvua, kilpirauhashormoni aineenvaihduntaa, insuliini vaikuttaa sokeritasapainoon, adrenaliini tulee apuun hätätilanteissa. ja näiden lisäksi on lukuisa joukko muita hormoneja, jotka säätelevät elimistön toimintaa. Estrogeeni eli naishormoni muodostuu pääasiallisesti munasarjoissa. Sen herättelee toimintaan pikkuaivojen etuosasta erittyvä gonadotropiini.
Kasvun seuranta kertoo pikkutytön elämässä paitsi kasvuhormonin toiminnasta, myös tytön kehittymistä naiseksi. Hidastunut kasvu kertoo murrosiän viivästymisestä ja liian aikainen kasvupyrähdys varhaisesta murrosiästä. Lasten hormonihäiriöiden erikoislääkäri Hanna-Liisa Lenko kertoo, että vanhempien kannattaa lähteä lapsen kanssa lääkäriin, jos huomaa selvät merkit ennenaikaisesta kehityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että 4-5 vuotiaan pikkutytön rinnat alkavat kehittyä ja hänelle tulee jo karvoitusta. Ennenaikainen murrosikä on onneksi harvinaista. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 85 000 tyttöä kohti on 4 tyttöä hormonijarrutuksessa. Silloin keinot murrosiän hidastamiseen löytyvät hormonihoidosta. Murrosikäisestä naiseksi Tytöillä itsellään yleisin huoli on, että murrosikä ei ala yhtä aikaisin kuin kavereilla. Murrosikä on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi tapahtuma kuin kuukautisten alkaminen. Murrosikä alkaa aivoista. Kuukautiset ovat varsin myöhäinen tapahtuma murrosiässä. Paljon on jo ehtinyt tapahtua ennen kuin ensimmäiset ulkoiset merkit, rintojen ja karvoituksen kasvu, näkyvät. Kuukautiset alkavat noin kahden vuoden kuluttua siitä kun rinnat alkavat kehittyä. Jos mitään merkkejä ei näy tytön ollessa 12 -vuotias, on syytä lähteä lääkäriin. Silti täytyy muistaa, että murrosikä on myös hyvin paljon riippuvainen perintötekijöistä, jotka tyttö perii molemmilta vanhemmiltaan. Tyttö ei siis automaattisesti kehity samoin kuin äiti aikoinaan, vaan myöhäinen tai varhainen murrosiän alkaminen saattaa periytyä isän geeneistä. Kun epäillään häiriötä, tutkitaan tyttö tarkasti. Röntgenkuva käden luista kertoo missä vaiheessa lapsen kasvu on. Onko kasvulle vielä tilaa tai onko se jostakin syystä jo pysähtynyt. Verikokeet kertovat hormonitilanteen.
Aina silloin tällöin julkisuudessa puhutaan, kuinka murrosikä aikaistuu ja aikaistuu. Hanna-Liisa Lenkon mukaan viimeisten 20 vuoden aikana näin ei ole tapahtunut. Keskimääräinen kuukautisten alkamisikä on pysynyt noin 13 ja puolessa vuodessa. Sen sijaan meidän kulttuurimme on muuttunut. Pikkutytöistä tehdään yhä aikaisemmin ja aikaisemmin naisen kuvia. Hanna-Liisa Lenkon mielestä näin ei saisi olla, vaan pikkutyttöjen pitäisi saada kehittyä omaan tahtiinsa. Leikkiä nukeilla tarpeeksi pitkään ja näyttää pikkutytöltä. Murrosiässä
hormonitasapaino vaihtelee. Tämä vaikuttaa paitsi ulkoisiin
tekijöihin myös tytön ajatteluun. Juuri siksi mieliala
ailahtelee – hillitön nauru voi ykskaks muuttua itkuksi
tai raivoksi. Kaikki tämä kuuluu asiaan. Kahden vuoden
kuluttua kuukautisten alkamisesta hormonitoimintakin alkaa tasaantua.
Jo silloin tyttö on fyysisesti valmis äidiksi. Mielialatkin
tasaantuvat: tyttö itse ja ympäristö huomaavat tilanteiden
rauhoittuvan. Nuoruusiän prosessi jatkuu kuitenkin vielä
useita vuosia tämän jälkeen. Ajattelu ja tunne-elämä
kehittyvät edelleen. Ja milloin oikeastaan nainen onkaan lopullisesti
valmis? Vielä 70-vuotiaskin kutsuu ystäviään
tytöiksi. Asiantuntija:
Hanna-Liisa Lenko,
Hormonit hyrräävät tasaisesti Nainen elää kaksikymmentä vuotta elämästään hormonaalisesti varsin vakiintunutta aikaa. Tärkeimmät hormonit ovat munasarjojen erittämä estrogeeni ja progesteroni sekä aivolisäkkeen erittämä FSH (follikkeleita stimuloiva hormoni) ja LH (lutenisoiva hormoni). FSH:n ja LH:n erittymistä säätelee GnRH –hormoni ( Gonadotropiineja vapauttava hormoni). Kolmas aivolisäkkeen erittämä hormoni on prolaktiini, joka vaikuttaa rintarauhasen kehittymiseen ja maidon erittymiseen sekä lisääntymistoimintoihin. Näiden lisäksi vielä aivolisäkkeen takalohkosta erittyvällä oksitosiinilla on merkitystä synnytyksen käynnistymisessä. Ja näiden kaikkien lisäksi naisen elimistössä jylläävät vielä monet muut erilaisten rauhasten erittämät hormonit, kuten kasvuhormoni, kilpirauhashormoni, adrenaliini jne. Ei siis ihme, ettei elämä tasaisestakaan hormonitoiminasta huolimatta tunnu aina niin tasaiselta.
Hormonit ja mieliala 20- ja 40 –ikävuosien välissä suurimmat hormonaaliset muutokset liittyvätkin raskauteen. Kun istukka muodostuu, alkavat sen solut tuottaa HCH-hormonia (istukka gonadotropiinia). Tämä aiheuttaa keltarauhashormonin surkastumisen ja on edellytys raskauden jatkumiselle. Koko raskauden ajan estrogeenit ovat korkealla tasolla. Synnytyksen jälkeen ne romahtavat lähes nollaan. Tämä johtuu siitä, että estrogeenin muodostuksesta huolehtii silloin istukan estradioli, joka on hormonin esiaste. Istukan poistuessa myös hormonitoiminta muuttuu. Estrogeenitason äkillinen lasku aiheuttaa sen, että muutama päivä synnytyksen jälkeen nainen kokee mielialan laskun. Hormonitoiminnan palaaminen ennalleen kestää tavallisesti vuodesta puoleentoista vuoteen. Tässä saattaa olla yksi selitys synnytyksen jälkeiselle masennukselle. Hormonitasojen muutokset liittyvät naisella elämänkaaren muutoksiin. Tällaisia ovat menarke eli kuukautisten alkaminen, raskaus ja vaihdevuodet. Esimerkiksi depressio on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehilllä. Mielialamuutokset liittyvät erityisesti niihin ajanjaksoihin, jolloin hormonitasot ovat erityisen matalia. Noin kolmasosa naisista kärsii premenstrumissa eli noin viikkoa ennen kuukautisten alkamista mielialaoireista kuten ärtyisyydestä, unettomuudesta ja eriasteisesta aggressiivisuudesta. Tämä voi päälle päin näkyä vaikkapa itse asiassa sangen hyödyllisenä siivousvimmana. Synnytyksen jälkeinen masennus on edelleenkin alidiagnostisoitu tila. Jopa 10 % synnyttäneistä kärsii vakavasta masennuksesta. Oireet alkavat tavallisesti noin viikko synnytyksen jälkeen. Joskus tämä ajanjakso pitenee niin, että vielä vuosi synnytyksen jälkeen jopa neljäsosa äideistä on vielä masentuneita. Hormonit ja lapsettomuus Jotta raskaaksi tulo onnistuu, on munasolun irrottava normaalisti. Suurin syy lapsettomuuteen löytyy munasolun kypsymis- ja irtoamishäiriöistä. Tutkimusten mukaan noin 18-30% naisesta johtuvasta lapsettomuudesta selittyy ovulaatioon liittyvistä häiriöistä. Munasolun kypsymis – ja irtoamishäiriöt voivat johtua hormonituotanto-häiriöistä. Samoin se, että hedelmöittynyt munasolu ei kiinnitykään kohtuun kunnolla. Syy saattaa silloin löytyä keltarauhasen vajaatoiminnasta. Tilanne saattaa korjautua, kun nainen käyttää keltarauhashormonia kapseleina tai tabletteina. Prolaktiinin häiriöt voivat myös aiheuttaa lapsettomuutta. Silloin naisen kuukautiset ovat epäsäännölliset tai puuttuvat kokonaan. Kyseessä olevaa prolaktiinihormonin liikaeritystä voidaan alentaa lääkkeellä. Myös munasarjojen rakennehäiriöt voivat aiheuttaa lapsettomuutta. Puhutaan polykystisista munasarjoista (PCO). Ultraäänikuvassa nähdään silloin tavallista suuremmat munasarjat. Niiden sisällä näkyy helminauhamaisesti asettuneita munarakkuloita, jotka eivät kypsy eikä munasolu irtoa. Usein samanaikaisesti tämä hormonitoiminnan häiriö näkyy lisääntyneenä karvoituksena, aknena ja ylipainona. Oireet johtuvat lisääntyneestä miespuolisten sukuhormonien erityksestä. Näiden lisäksi vielä kilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintahäiriöt sekä vaikeat krooniset sairaudet voivat estää munasolun irtoamisen.
Apu hormonihoidoista lapsettomuuteen Tällä hetkellä tilastot kertovat, että jopa 90%:lla pariskunnista alkaa vuoden sisällä raskaus, kun lasta aletaan hankkia. Lapsettomuuden syistä noin 30% johtuu naisesta, 30% miehestä ja 30% molemmista. 10% lapsettomuuden syistä ei koskaan selviä. Mahdollisuus saada lapsi koeputkihedelmöityksellä on noin 20-40 %. Hormonihäiriöistä ja munasolun irtoamattomuudesta johtuvaa lapsettomuutta voidaan hoitaa ovulaatioinduktiolla. Asiantuntija:
Eija Tomás,
Muuttuva nainen, muuttuvat hormonit Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen naisen elämä muuttuu. Naisen elämänkaaressa tasainen jakso hormonitoiminnassa jää taakse uuden aikakauden alkamisen myötä. Vaihdevuodet alkavat yleensä noin viidenkymmenen ikävuoden jälkeen (keskimäärin 51vuotta), mutta yksilöllisiä poikkeamia on molempiin suuntiin (n. kolmen vuoden verran). Muutos ei tapahdu yhtäkkiä vaan vähitellen. Menopaussi eli vaihdevuodet on fysiologinen tapahtuma, joka johtaa kuukautisten loppumiseen. Silloin munasarjat lakkaavat pikkuhiljaa toimimasta. Tämä näkyy juuri kuukautisten poisjäämisenä. Munasarjojen toiminnan lakkaaminen aiheuttaa muutoksia hormonitoiminnassa. Keltarauhashormonin määrä vähenee ensin, sitten myös estrogeenitaso laskee. Yleisemmät
oireet vaihdevuosi-iässä ovat tutut kuumat aallot ja hikoilu.
Tämä johtuu siitä, että estrogeenitason lasku
aiheuttaa muutoksia verisuoniin. Hormonitason lasku vaikuttaa myös
naisen virtsa- ja sukupuolielimiin. Limakalvot ohenevat ja nainen
tuntee oireen emättimen kuivumisena, yhdyntäkipuina. Myös
virtsanpidätyskyky heikkenee.
Elämän parasta aikaa Vaihdevuosioireiden kokeminen vaihtelee paljon. Kolmasosa naisista ei huomaa elimistössä juuri mitään haittaavia oireita, toinen kolmasosa pärjää oireidensa kanssa itsehoitomenetelmillä ja loppu kolmannes tarvitsee avukseen hormonikorvauslääkkeitä. Vaihdevuosien jälkeen nainen kokee usein elävänsä parasta aikaa elämässään. Työelämän ja perheen velvoitteet vähenevät ja nainen voi vihdoinkin elää enemmän itselleen. Useiden tutkimuksien mukaan liikunnalla on naisen elämän laatua suuresti parantava vaikutus. On todettu, että ikänsä voimistelleilla tai urheilua harrastaneilla naisilla myös vaihdevuosioireet ovat lievemmät kuin keskimäärin naisilla. Myös terveellinen ruokavalio vaikuttaa myönteisesti oireiden voimakkuuteen. Molemmat ovat tärkeässä asemassa myös osteoporoosin eli luukadon ehkäisemisessä. Paino hallintaan Vaihdevuosi-iässä nainen saattaa myös huomata lihovansa helpommin kuin nuorempana. Hormonit eivät kuitenkaan selitä lihomistaipumusta, vaan syynä on yksinkertaisesti liikunnan määrän väheneminen. Jos kaksikymppisenä nainen ottaa 20 000 askelta on luku viisikymppisenä enää neljäsosa nuoruuden askelmäärästä. Syömistavat eivät valitettavasti muutu samaan tahtiin ja siksi suurin syy naisen ylipainoon on edelleenkin yksinkertainen: nainen syö enemmän kuin kuluttaa. Toisaalta elintoiminnot tietysti hidastuvat. Jos rauhastehtaat eivät enää tuota samaan tahtiin hormoneja, vähentää se tietysti myös tarvittavan energian määrää.
Painon
hallinnassa tärkeätä olisikin lisätä liikuntaa
ja syödä vähemmän ja terveellistä, kasvispainotteista
ruokaa. Tällä samalla konstilla myös vaihdevuosioireet
saattavat helpottua. Asiantuntija:
Leena Larva, Toimittaja: MAARIT VIRKKULA
|
