|
26.11.2002 Pahimpien pakkasten puristuksessa joka paikka nitisee ja varsinkin ihonhoito teettää enemmän töitä. Voitelu on silloin aivan paikallaan.
- Pakkaskautena iho kuivuu herkemmin. Kaikkein yleisin ihotautimme, atooppinen ihottuma, on yleensä pahimmillaan juuri talvella. Myös nuorilla esiintyvä akne on pahempi pakkasaikaan, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien erikoislääkäri Riitta Palatsi. Jere
Keskiaho on reilun vuoden ikäinen ja hänelle rasvaaminen
on arkipäivää. Jeren atooppinen iho oli vauva-aikaan
huonossa kunnossa, mutta Kirsi äidin mukaan se on mennyttä
aikaa. Säännöllinen rasvaaminen on perheen aamu-
ja iltarytmiin kuuluva tuttu juttu. - Olemme vauvasta asti rasvattu Jereä ja hän on tottunut siihen. Jos leikit ovat kesken niin eihän sitä silloin aina malttaisi, mutta muuten homma hoituu luonnollisesti, Kirsi Keskiaho kertoilee.
Mutta
pahimpaan ihottuma-aikaan perhe nukkui yönsä 10 minuutin
pätkissä. - Poika oli todella kipeä. Posket vuotivat märkää ja takaraivoa kutitti niin, että hän pyöritti päätänsä ja raapi ihoansa, äiti kuvailee. Kirsi Keskiaho sanoo miehensä kanssa oppineensa atopiasta sen, että kortisoni on viisasta ottaa käyttöön heti kun iho menee huonommaksi, eikä antaa sen mennä liian pahaksi. Tilanteen rauhoituttua rasvaus jatkuu tavallisilla perusvoiteilla. Koska Jere on ollut nirso tutin suhteen, menevät pojan sormet suuhun aika ajoin. Niissä on sen takia vielä hieman halkeamia ja niitäkin saa äiti rasvata säännöllisesti.
Liiallinen
pesu kuivattaa entisestään ihoa. Toisaalta likainen iho
kutisee ja lisää bakteerien määrää.
Atooppisen ihon puhtaana pitoon voi kokeilla herkälle iholle
sopivia pesunesteitä. - Me
käytämme hajusteettomia pesunesteitä. Sellaisia allergisille
tarkoitettuja, vähän miedompia pyykinpesuaineita ja huuhteluaineita,
Jeren äiti kertoo. Jere
käy äidin ja isän kanssa saunassa pari kertaa viikossa
ja leikkii sitten oman kylpyammeen kanssa. - Vaikka suositellaan lyhyttä aika pesulla, niin kyllä Jere vähän läärääkin ja koska iho on näin hyvässä kunnossa niin on annettu lapsen nauttia siitä vedestä kun tykkää kauheasti olla siellä. Laitetaan sitten aina rasvaa sen jälkeen joka paikkaan. Kovimmilla
pakkasilla Keskiahon perhe on pysytellyt sisäpuuhissa, mutta
–20 asteen tienoilla on jo lähdetty ulkoilemaan. Rasvat
on laitettu jo hyvissä ajoin, ettei iho paleltuisi sen takia. - Aika reippaasti olemme vauvasta lähtien alkaneet Jeren kanssa kyläilemään ja kulkemaan. Itse olen sen verran aktiivinen etten jaksa neljän seinän sisällä olla, Kirsi-äiti nauraa. Pakkasvoiteisiin
kannattaa lääkärin mukaan suhtautua varoen. - Rasvaisten pakkasvoiteitten käyttö ei estä ihon paleltumista vaan se luo väärää turvallisuudentunnetta. Iho paleltuu herkemmin kuin ilman tätä ns. pakkasvoidetta. Ne eivät todellakaan estä paleltumisvamman syntymistä. Ja perusvoiteetkin pitää tietysti laittaa iholle jo hyvissä ajoin ennen pakkaseen menoa, ihotautien erikoislääkäri Palatsi tähdentää.
Ulkona lapsen poskia ja ihoa pitää tarkkailla Kun lapsen iholla on valkoinen läikkä, on kyse jo ensimmäisen asteen paleltumisvammasta. Silloin kannattaa lämmittää poskea omalla kämmenellään ja kiikuttaa lapsi mahdollisimman pian sisälle lämpimään. Vakavimmissa paleltumavammoissa iholle tulee rakkuloita ja niiden paraneminen vie useita viikkoja. Pakkaspukeutumisen suhteen hyvin tärkeää on se että lapselle puetaan monta kerrosta vaatetta. - Kaiken A ja O on kerrospukeutuminen!, Palatsi muistuttaa. Vauvojen ja pikkulasten iholla voi yleensäkin olla jos jonkunlaista näppyä ja läikkää silloin tällöin, mutta jos niissä on häiritsevää kutinaa tai kipua, kannattaa näyttää niitä lääkärille.
Toimittaja: SIRKKU KIANTO Asiantuntija:
RIITTA PALATSI
|
