|
23.9.2003 Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, jonka toteaminen ei ole helppoa. Sydänhormonitutkimuksen ansiosta taudin määrittäminen on tulevaisuudessa huomattavasti helpompaa. Yksinkertainen testi perustuu verikokeeseen ja näytteestä määritettäviin sydänhormonipitoisuuksiin. Näillä hormoneilla on puolestaan tekemistä rasitetun sydämen kanssa.
Urheilijan sydän on usein varsin kovalla koetuksella. Valitettavasti ammattiliikkujankin sydäntä kovemmalle treenille joutuu verenpainetautia sairastavan pumppu. Se ei saa levähtää ollenkaan, kun taas urheilijan sydän saa ansaitsemansa lepopäivät. Sydän yrittää pysyä mukana kasvattamalla vasemman kammion seinämään lisää lihasta. Tätä kutsutaan hypertrofiaksi eli sydämen liikakasvuksi. Pidempään jatkuessaan se johtaa pumppaustehon heikentymiseen ja sydämen vajaatoimintaan. SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - Sydämen vajaatoiminnan tärkeimmät syyt ovat sydäninfarktin jälkitila ja kohonnut verenpaine. Me olemme tutkineet täällä näitä sydämen vajaatoiminnan syntymekanismeja, erityisesti niitä mekanismeja, jotka johtavat tähän sydämen vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen, vasemman kammion hypertrofian kehittymiseen. Kohonnut verenpaine aiheuttaa jo alkuvaiheessa vasemman kammion seinämän paksuuntumista, ja jos tämä kohonnut verenpaine jatkuu pitkään ilman lääkehoitoa, niin se johtaa sitten vasemman kammion toiminnan alentumiseen. Eli pumppauskyky heikentyy, ja kehittyy sydämen vajaatoiminta, kartoittaa professori Heikki Ruskoaho Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian laitokselta.
Tällä hetkellä noin 100 000 suomalaista syö lääkkeitä sydämen vajaatoimintaan. Lääkehoidosta huolimatta tauti on vakava erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Viiden vuoden kuluttua vajaatoiminnan toteamisesta vain noin puolet heistä on hengissä. Monen tauti jää myös kokonaan diagnosoimatta. - Tämä vajaatoiminnan diagnoosi on enemmän kliininen, että ei ole mitään sellaisia selkeitä, helppoja menetelmiä todeta sydämen vajaatoimintaa, ja käytännössä vasta ultraäänitutkimuksella ja kaikututkimuksella voidaan todeta vasemman kammion toimintahäiriö vakuuttavasti, tarkentaa Ruskoaho. MULLISTAVATESTI Taudin toteamisessa apuun tulevat sydänhormonit ANP ja BNP. Kun sydän yrittää epätoivoisesti jaksaa, nousee sydänhormonien pitoisuus veressä. Ruskoahon tutkimusryhmä on kehitellyt yksinkertaisen veritestin, jossa näytteen hormonipitoisuus paljastaa taudin.
- Periaatteessa näitä sydämen vajaatoiminnan biokemiallisia testejä, niin kuin tätä sydänhormonin määritystäkin voidaan käyttää poissulkutestinä. Tärkein käyttö tälle olisi periaatteessa jokaisen lääkärin vastaanotolla. Jos potilaalla on oireita, jotka viittaavat sydämen vajaatoimintaan, ja ei olla ihan varmoja mistä ne johtuvat, niin voitaisiin tällä yksinkertaisella veritestillä poissulkea esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan mahdollisuus, selvittää Ruskoaho. Testillä voidaan myös arvioida taudin vaikeusastetta ja seurata lääkityksen tehokkuutta. Patenttihakemus tälle menetelmälle on lähtenyt kesäkuun lopussa. Testin saaminen arkikäyttöön kestää arvioiden mukaan kahdesta viiteen vuotta. SYDÄNHORMONIEN TEHO ANP ja BNP ovat siis natriureettisia peptidejä eli sydänhormoneja. Niiden määrä veressä kertoo sydämen toiminnasta, mutta mikä on niiden tehtävä elimistön kannalta?
- Niiden tehtävä on helpottaa sydämen työtä. Silloin kun ihmisellä on sydämen vajaatoiminta, esimerkiksi turvotuksia ja hengenahdistusta, niin tämä hormonien tuotanto lisääntyy. Niillä on monia vaikutuksia, muun muassa ne vaikuttavat munuaisten toimintaan niin, että virtsan eritys lisääntyy, natriumin eritys lisääntyy ja turvotukset vähenevät. Lisäksi ne alentavat verenpainetta ja sillä tavalla helpottavat sydämen tekemää työtä elikkä ne ovat tämmöisiä sydämen kuormitusta vähentäviä hormoneja. Sydämen kuormitukseen voi jokainen vaikuttaa myös kotikonstein. Vajaatoiminnan ennaltaehkäisyyn pätevät nimittäin samat säännöt kuin muihinkin sydän- ja verisuonitauteihin - terveelliset elämäntavat.
Asiantuntija:
HEIKKI RUSKOAHO, Toimittaja:
ANU-MAIJA KÄRJÄ |
