23.9.2003
TERVEYTTÄ KASVILIGNAANEISTA

Kasvispitoinen ruokavalio on kiistatta hyväksi ihmisen terveydelle. Kasvisten lisäksi myös puut ovat monien terveellisten aineiden lähteitä. Uusi suomalainen tutkimus pyrkii kehittämään terveyttä edistäviä elintarvikkeita metsästä ruokapöytään.

Ruisleivän ja muiden kokojyväviljatuotteiden terveellisyyteen on luotettu jo kauan. Ne sisältävät runsaasti elimistölle hyödyllisiä kuituja sekä useita bioaktiivisia yhdisteitä. Niiden rasvahappo- ja proteiinikoostumus on terveydelle edullinen.

Vilkkaana terveystutkimuksen kohteena ovat nyt monissa syötävissä kasveissa esiintyvät, kuituihin sitoutuneet lignaaniyhdisteet. Lignaanit ovat lukuisa heterogeeninen joukko yhdisteitä, joista valtaosa koostuu fenyylipropaaniyksiköistä. Niitä esiintyy mm. marjoissa, hedelmissä, pavuissa, pellavassa ja juuri kokojyväviljatuotteissa.

Syötävien kasvien lignaaneista määrällisesti tärkeimpiä ovat sekoisolarisiresinoli ja matairesinoli. Pellava on tunnetusti rikas sekoisolarisiresinolin lähde. Pellavan lignaanipitoisuudet ovat korkeampia kuin rukiin ja muiden viljojen.

EHKÄISEVÄTKÖ LIGNAANIT SAIRAUKSIA?

Lignaaneja tutkitaan vilkkaasti eri puolilla maailmaa. Turun yliopistossa professori Risto Santin tutkimusryhmää ovat jo kauan kiinnostaneet kasviperäisten yhdisteiden kuten lignaanien terveysvaikutukset.

- Tällä hetkellä etsitään hyvin aktiivisesti erilaisia yhdisteitä kasviksista, jotka voisivat selittää sen, minkä takia kasvikset näyttävät olevan edullisia ihmisen terveydelle. Ja tuskin kasviksista löytyy yhtä yksittäistä ainetta tai aineryhmää, joka selittäisi kaikki mahdolliset edulliset vaikutukset. Mutta uskotaan, että lignaanit ovat yksi ryhmä jotka osittain selittävät sitä, minkä takia kasvispitoisen ruokavalion käyttö liittyy monien sairauksien alhaiseen riskiin, kertoo tutkija Sari Mäkelä Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Lignaaneilla oletetaan olevan vaikutusta nk. elintasosairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä tiettyihin syöpiin: rintasyöpään, eturauhassyöpään ja paksusuolisyöpään. Kehittyneissä länsimaissa esimerkiksi juuri rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat hyvin yleisiä. Tutkijoita kiinnostaa, miksi toisaalta on elintasomaita kuten Japani, joissa rintasyöpä ja eturauhassyöpä ovat huomattavan harvinaisia. Idän ja lännen erilaisella ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä näiden syöpien esiintymiseen.

Pitkään on etsitty yhdisteitä, jotka vaikuttavat rinta- ja eturauhassyövän kehittymiseen. Tähän mennessä onkin jo löytynyt useita yhdisteitä, näistä yhtenä lignaanit, Mäkelä selvittää.

- Väestötason tutkimukset ovat osoittaneet, että henkilöillä, joilla on korkea lignaanitaso veressä tai virtsassa, näyttää olevan alhainen riski sairastua esimerkiksi rintasyöpään. Näin on ajateltu, että runsas lignaanien saanti jollakin tapaa estäisi tai hidastaisi näiden syöpien kehitystä.

Selvää käsitystä lignaanien syöpää estävästä vaikutuksesta ei tutkijoillakaan vielä ole.
Sydän- ja verisuonitautien suhteen kuvio on samanlainen. Myös niissä maantieteelliset erot ovat samankaltaisia ja selvä yhteys ruokavalioon on olemassa. Näyttää siltä, että runsas lignaanien saanti liittyisi näidenkin sairauksien alhaisempaan riskiin.

- Yksi mahdollinen vaikutusmekanismi on antioksidanttivaikutus, sillä osa näistä yhdisteistä on erittäin hyviä antioksidantteja mutta se tuskin selittää niitä kaikkia vaikutuksia. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto, jota on paljon selvitetty, on niiden vaikutus hormonivaikutteisiin tapahtumiin ja nämä olisivat tietysti hyvin tärkeitä esimerkiksi rintasyövässä ja eturauhassyövässä, toteaa Sari Mäkelä.

TERVEYTTÄ RUOKAPÖYTÄÄN METSÄSTÄ

Pellavansiemenet sisältävät runsaasti kasvilignaaneja. Mutta pellavaakin moninkertaisesti enemmän lignaaniyhdisteitä löytyy tavallisesta kuusipuusta, sen sisäoksista. Kuusi sisältää runsaasti hydroksimatairesinoli-kasvilignaania (HMR). Sen kemiallinen rakenne on samankaltainen kuin syötävissä kasveissa esiintyvä matairesinoli. Kuusen sisäoksan lignaanipitoisuus on peräti 6-24% .

Lignaanien lähteitä:

Lignaanipitoisuus kuivapainoa kohti
(mg/kg)

• Ruis 1
• Puolukka 15
• Kiinalainen vihreä tee 30
• Pellavansiemen 3700
• Kuusen sisäoksa 60 000-240 000
  

(Lähde: TEKES/ Functional foods for today’s health-conscious consumers. Innovation in Foods 2001-2004)

Kasvilignaanipitoisten elintarvikkeiden käyttö syövän sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä kiinnostaa niin tutkijoita kuin suomalaista elintarviketeollisuuttakin.
Ratkaistavana pulmana vielä on, mistä ja miten lignaanit elintarvikkeeseen saadaan. Lignaanipitoista täysjyväruista tai pellavaa voidaan toki sellaisenaan lisätä elintarvikkeeseen jo nyt.

Lignaanien hyödynnettävyyttä elintarvikkeiksi tehdään monialaisena tutkimusyhteistyönä.
Tavoitteena on tulevaisuudessa valmistaa erilaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita lisäämällä niihin lignaaneja. Pyrkimystä on edesauttanut yhteistyö Åbo Akademin puukemian laitoksen tutkimusryhmän kanssa. Ryhmä on professori Bjarne Holmbomin johdolla nimittäin onnistunut eristämään lignaaneja puusta. Puhtaiden yhdisteiden käyttö elintarvikkeissa on kuitenkin vielä kaukana tulevaisuudessa.

- Ennen kuin siihen päästään täytyy tietysti tehdä hyvin paljon tutkimuksia, joilla selvitetään, että nämä yhdisteet, jos niitä sellaisenaan ruokavalioon lisätään, ovat varmasti turvallisia ja ettei niillä ole haittavaikutuksia. Toisaalta myöskin se, että ne todella tekevät sen, mitä me uskomme niiden tekevän eli että niillä on tehoa. Joten ennen kuin ollaan tällaisissa tieteellisesti osoitetuissa terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, jotka perustuvat lignaaneihin, niin siihen menee varmasti vielä aikaa, Mäkelä painottaa.

Keksinnöltä ei ainakaan raaka-aine pääse Suomessa loppumaan kesken. On mielenkiintoista, jos puunjalostusteollisuuden ongelmallisesta jätepuusta saataisiin hyödynnettäväksi uusi aineryhmä elintarvikkeiden valmistukseen. Esimerkkejä puiden käytöstä terveyttä edistävissä elintarvikkeissa meillä on jo nyt. Ovathan myöskin puusta eristettävät kasvisterolit nimittäin jo löytäneet paikkansa suomalaisten ruokapöydästä.

PURE RUISLEIPÄÄ!

Uusia innovatiivisia funktionaalisia elintarvikkeita odotellessa on parasta turvautua vanhaan kunnon ruisleipään. Lignaanit kun ovat jo nyt osa arkista ruokavaliotamme.
Lisäksi VTT on juuri kehittänyt menetelmiä, joilla kokojyväviljatuotteista saadaan entistä maukkaampia ja terveellisempiä.

Linkkejä:

www.utu.fi/fff
ffforum@utu.fi
www.tekes.fi
www.tekes.fi/english/programm/foods
tekes@tekes.fi

Asiantuntija: SARI MÄKELÄ,
tutkija, LKT, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF