25.2.2003
VOIKO MAAILMAN VOIMAKKAIN MYRKKY OLLA TURVALLINEN
LÄÄKE?
Voimakas
hermomyrkky botuliini nousi puheenaiheeksi viime syksynä Pohjanmaalla
sattuneiden kettukuolemien vuoksi. Samaista botuliinitoksiinia käytetään
tänä päivänä kauneudenhoidossa muun muassa
ryppyjen silottelussa sekä useiden neurologisten sairauksien
hoidossa.
Neurologian
erikoislääkäri Petteri Maunulla on vuosien kokemus
luomakunnan voimakkaimman hermomyrkyn käytöstä. Yksi
ainoa gramma botuliinia voisi helpostikin tappaa miljoona ihmistä.
Lääketieteen avuksi botuliini keksittiin 1980-luvulla.
Se on mullistanut useiden neurologisten sairauksien, päänkiertymien,
kramppien, raajojen jäykkyyden ja luomikouristusten hoidon,
kertoo neurologian erikoislääkäri Petteri Maunu Tampereen
yliopistollisesta sairaalasta:
- Botuliini
on aine, joka salpaa asetyylikoliini- hermopäätteet eli
virheellisestä toiminnasta vastaaviin lihaksiin kun sitä
paikallisesti ruiskutetaan, niin liikehermojen viesti lihaksiin
tavallaan salpautuu ja heikkenee.
Botuliinia
on menestyksellä kokeiltu myös liikahikoilun, vaikean
migreenin ja muiden kipujen hoidossa. Koska kyseessä on tappavasta
bakteerista johdettu aine, sen ruiskutus vaatii hoitohenkilökunnalta
erityistä tarkkuutta ja hyvää asiantuntemusta.
- Paikallisesti annettuna ja oikeissa käsissä annettuna
riskejä on hyvin vähän. Sivuvaikutuksina voi tulla
nielemisvaikeuksia, mustelmia, kipuja pistospaikkoihin tai suun
kuivumista. Kaikki botuliinin vaikutukset, niin hyvät kuin
huonot, ovat tilapäisiä, koska hermot pystyvät rakentamaan
päätteet uudelleen, jolloin botuliinin vaikutus kestää
noin kolme kuukautta, kertoo neurologian erikoislääkäri
Petteri Maunu TAYS:n neurologian poliklinikalta.
-
Meillähän on potilaita, jotka ovat vuosien aikana saaneet
aika isojakin annoksia botuliinitoksiinia neurologisiin sairauksiin
eikä sivuvaikutuksia ei ole juuri tullut. Eli sairauksien hoitoon
botuliini on ollut mielestäni kohtuullisen turvallinen lääke.
Naistenlehtien
sivut kertovat botuliinin toisenlaisesta käytöstä.
Yhä useammat käyttävät kauneusklinikoiden botox-hoitoja
taistelussa sibeliusryppyjä ja otsakurttuja vastaan. Uusinta
uutta edustavat nettisivuilla mainostettavat botox-kotihipat, joihin
kutsuttu kauneusklinikan edustaja suoristaa seurustelun lomassa
naisväen rypyt. Suomessa lääkelaitos ja useat lääkärit
suhtautuvat tämän tyyppiseen toimintaan kielteisesti.
Botuliinin käytön tulisi olla terveyden- eikä kauneudenhoitoa.
- Nykymaailmassa
eletään ikuisen elämän harhaa ja ehkä ryppyjen
hoitokin kuuluu siihen. Ihmisen elämänkaareen kuuluu vanheneminen,
rypyt ja sitten lopulta se elämä päättyy jossain
vaiheessa. Itse en näe minkätakia ryppyjä pitäisi
hoitaa luomakunnan voimakkaimmalla hermomyrkyllä, toteaa neurologian
erikoislääkäri Petteri Maunu.
Toimittaja:
RIIKKA HEIKKILÄ
|