|
25.3.2003 Persianlahden sodassa 90-luvun alussa taistelleita yhdysvaltalaisia tutkitaan paljon. Valtavaa budjettia pyörittävä puolustusvoimat haluaa selvittää, kuinka sotiminen vaikuttaa heidän työntekijöihinsä. Syytä onkin –sata tuhatta yhdysvaltalais- ja brittiveteraania sairastaa ja uusia tapauksia löytyy koko ajan. Viimeisin raportti esittelee kenties oudoimman sotilaiden keskuudessa esiintulleen sairauden - miesten allergisoitumisen omalle siemennesteelleen.
- He käyttävät tästä oireyhtymästä nimeä Burning Semen Syndrome, joka suomeksi tarkoittaa vapaasti käännettynä polttava siemenneste -oireyhtymä. Allergisoitumista omalle siemennesteelle ei varsinaisesti ole tunnettu ennen näitä Persianlahden sodan jälkeisiä tutkimuksia, toteaa lisääntymislääketieteen professori Juha Tapanainen Oulun yliopistosta. - Naisilla on toki tunnettu sperma-allergia jo aiemmin, mutta tässä oireita on myös miehillä. Suurin ongelma näytti olevan kirvely virtsaputkessa tai virtsaelimissä ja kipu, joka oli ohimenevää. Eli oireet ovat samantyyppisiä kuin naisilla tässä tyypillisessä sperma-allergiassa. Taudin oireet siis tunnetaan, mutta ei niinkään itse tautia. Tällä hetkellä tutkijat yrittävät selvittää, onko kyseessä naisilla jo aikaisemmin tunnettu sperma-allergia, joka on onnistunut leviämään myös toisen sukupuolen riesaksi, vai kokonaan uusi sairaus. Siitä, mistä tämä erikoinen ongelma johtuu, on toistaiseksi olemassa vain arvauksia. Persianlahden sodan yhteydessä on kiistelty kemiallisten aseiden käytöstä vuosikausia. Monen mielestä tämä sairaus on jälleen yksi todiste, joka puhuu sen puolesta, että kemiallisia aseita todella käytettiin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa syitä ei pohdita.
- Se voisi johtua siitä, ettäsiemennesteessä on joitain rakenteita, jotka elimistö tunnistaa vieraaksi. Mutta ainakaan mitään selviä tekijöitä ei toistaiseksi ole raportoitu, Tapanainen pohtii. - Jos kaikkiamahdollisuuksiamietitään, niin yksi vaihtoehto tietysti on, ettäkemikaalittai säteilyongelmat tai muut sellaiset voisivat aiheuttaa muutoksia esimerkiksi valkuaisissa. Toinen vaihtoehto on sitten, että kemikaaleja kertyy virtsaan ja ne aiheuttavat ärsytystä esimerkiksi siemensyöksyn yhteydessä. Parhaillaan pyritään selvittämään, kuinka moni veteraani ongelmasta ylipäätään kärsii. Satojen tuhansien veteraanien terveydentilan selvittäminen ei ole kovin yksinkertaista. Asiaan on haettu ratkaisua muun muassa internet-sivustolla, jossa tietoja omasta oireilusta tai oireettomuudesta voi lähettää tutkijoille. Vastauksia on saatu runsaasti, mutta menetelmää on kritisoitu – tällainen palvelin vetää helposti puoleensa vain sairastuneita ja käsitys ongelmien yleisyydestä vääristyy. Tautia ei siis tunneta, sen syytä tiedetä, eikä ole selvillä, kuinka yleinen se lopulta on. Hakusessa on myös oireen hoito. - Tämä onkinjo vaikeampi kysymys. Ehkä näitä miehiä voisi auttaa samalla tavalla kuin sperma-allergiasta kärsiviä naisia, eli altistushoidolla. Mutta siitä ainakaan minulla ei ole tietoa eikäkokemusta.
Persianlahden veteraanien ongelmat ovat monella tapaa hankalia. Liittouman puolella taistelleiden joukko on valtava, ja sen tutkiminen lienee mahdotonta jopa Yhdysvaltain armeijalle. Toisaalta sitä, että veteraanien tutkimiseen käytetään valtavasti rahaa ja voimavaroja, on kritisoitu. Omista joukoista huolehtimisen on sanottu olevan vain savuverho todellisille tutkimuksille, joissa pyritään selvittämään esimerkiksi kemiallisen sodankäynnin vaikutuksia. Ja kun tutkimus on puolustusvoimien masinoima, on epätodennäköistä, että heille epäsuotuisia asioita kaivellaan liiaksi. Tällaisiin
tutkimuksiin liittyy vielä laajempikin ongelma. Yhdysvaltalaisveteraanien
ongelmat ovat lopulta vain sotilaita koskevia ongelmia. Siitä,
minkälaisia ongelmia sota on aiheuttanut vastapuolen sotilaille
ja ennen kaikkea siviileille - naisille ja lapsille - ei juuri tutkimuksia
julkaista. Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ |
