25.11.2003
JUORUILIJA ON PIILOAGRESSIIVINEN

Kaikki juoruavat – turha edes muuta väittää. Juoruilu kuuluu inhimilliseen kanssakäymiseen, kun pyritään selvittelemään omia tunteita, pohtimaan asioita ja ihmissuhteita. Juoruilu voi maustaa tapahtumista köyhää elämää. Meissä on harmittoman hauskoja tarinaniskijöitä mutta on myös yhteisönsä myrkynkeittäjiä.

Juuri juoruilun ikävämpi puoli kiinnostaakin aggressiotutkijaa, psykologian tohtori Ari Kaukiaista Turun yliopistosta. Hänen väitöstutkimuksensa ”Sosiaalinen älykkyys epäsuoran aggression edellytyksenä. Peitetyn ja naamioidun aggression ilmenemismuotoja ja taustatekijöitä” tarkastelee epäsuoran aggression ilmenemistä niin koululuokissa kuin työpaikoillakin.

-Juoruilu on aggressiivista käyttäytymistä, aggressiivista toimintaa, jonka tavoitteena ja tarkoituksena on vahingoittaa tai tuottaa pahaa mieltä toiselle henkilölle eli sen juoruilun kohteelle, toteaa Ari Kaukiainen ykskantaan.

AGGRESSIOTA NAAMIOIDEN TAKAA

Aggressio voi siis olla luonteeltaan epäsuoraa sosiaalisten suhteiden manipulointia, joka vaatii harkintaa ja suunnitelmallisuutta.

- Suora väkivalta tai suora aggressio eli jos menee ja haukkuu toisen lyttyyn kasvotusten tai menee ja lyö toista, helpommin tuomitaan. Epäsuorassa juoruilussa voi ainakin koettaa selittää itselleen, että sanoo vain totuuksia toisesta eikä pyri vahingoittamaan. Toki juoruilija koettaa varmaan muillekin työkavereille sanoa, että kerron totuuksia enkä niinkään pyri vahingoittamaan, Kaukiainen pohdiskelee.

Pienillä lapsilla juoruilu on usein sitä, että sanotaan ettei leikitä Tiinan kanssa tai ei leikitä Pekan kanssa. Aikuisilla juoruilusta tulee taitavampaa toimintaa, sitä osataan peitellä ja varoa kiinnijäämistä. Ei siis juoruilla vasten kasvoja vaan salassa ja vehkeillen, jotta ei itse jouduttaisi tulilinjalle. Taustalta löytyy monenlaisia motiiveja, esimerkiksi halu kostaa, rikkoa ihmissuhteita, lisätä omaa vaikutusvaltaa tai asemaa tai halu eristää uhri sosiaalisesta yhteisöstä tai työyhteisöstä.

JUORUILU ON TAITOLAJI

Aggressiivisia henkilöitä pidetään usein sosiaalisesti kömpelöinä. Piiloaggressiivinen juoruilu ei onnistu kuitenkaan suinkaan kaikilta. Tarvitaan monenlaista ihmissuhteiden tietotaitoa. Ensimmäinen edellytys on myötäelämisen taidon, empatian puute. Lisäksi tarvitaan runsaasti tilannetajua ja sosiaalisia taitoja, luettelee Kaukiainen.

- Sosiaalinen älykkyys ilmenee yleensä siten, että pidetään yllä ja vaalitaan ihmissuhteita, luodaan ystävyyssuhteita ja voidaan ratkoa ongelmia. Mutta kun sosiaalisia taitoja ja sosiaalista älykkyyttä käyttää toisten vahingoittamiseen, niin silloin tarvitaan sellaista ihmissuhteiden pelisilmää, että se juoruilu onnistuu ja pystyy saamaan toisen eristettyä siitä muusta työyhteisöstä.

Vaikka naisia pidetään usein juoruilun mestareina, osaavat myös miehet toki juoruilun jalon taidon.

- Niissä tutkimuksissa, joita olen itse tehnyt tai joita olen lukenut, on saatu sen tapaisia eroja, että naiset käyttäisivät enemmän manipulatiivisia keinoja: toisen ulkonäön arvostelua tai toisen toiminnan kritisointia. Miehet sosiaalisissa tilanteissa taas käyttävät enemmän rationaalista aggressiota. Koetetaan arvostella toisen työsuoritusta mutta muut läsnäolijat saattavat nähdä, että se on epäoikeudenmukaista. Sillä tavalla ollaan jälleen aggression alueella, kuittaa Ari Kaukiainen.

TYÖPAIKKAJUORUILUA KATKAISEMAAN

Kun juoruilusta tulee systemaattista ja jatkuvaa, astutaan jo työpaikkakiusaamisen alueelle.

- Mikäli työyhteisö ei tunnista itsessään sitä, että takana päin puhuminen kohdistuu jatkuvasti yhteen ja samaan henkilöön, toistuvasti ja pitkäkestoisesti, niin silloin ollaan työpaikan ongelmissa. Silloin onnistutaan aika hyvinkin – tosin varsin ikävällä tavalla - saamaan henkilö vaihtamaan työpaikkaa. Ainakin hänen tilanteensa siinä työpaikassa tulee vaikeaksi, hänen on vaikea tulla työpaikalle, painottaa Kaukiainen.

Juoruilu ei ole suinkaan aina harmitonta ajankulua. Kunnon juoru saattaa hyvinkin viedä toiselta alta työpaikan, pilata ihmissuhteita tai jopa heilauttaa maailmanlaajuisia pörssejä. Juoruilun kohde joutuu usein syntipukiksi, jota syytetään kaikista asioista maan ja taivaan välillä.
Työpaikoillakin kiusaamiseksi asti yltyvän juoruilun voi yrittää katkaista sillä, ettei osallistu myrkynkeittoon eli asetu itse juoruketjun linkiksi, opastaa Ari Kaukiainen.

- Jos työpaikalla, tai siinä yhteisössä missä ollaan, muut henkilöt vähitellen lähtevät tiedostamaan ja tajuamaan, mitä itse asiassa tapahtuu ja että on tullut vedetyksi mukaan, lähtee tällaisen juoruilijan suosio laskemaan tai hänelle ei anneta enää tilaa juoruilla. Juoruta ei voi ilman kuulijakuntaa joka sen hyväksyy. Jokainen voi olla sillä tavalla vastuussa omasta toiminnastaan, että ei lähde mukaan, ei ikään kuin tarjoudu kuulijaksi, ei tarjoudu yleisöksi, summaa Kaukiainen lopuksi.

Asiantuntija: ARI KAUKIAINEN,
psykologian tohtori. Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus.

Toimittaja: LEA FROLOFF