28.1.2003
JÄNNITYS TEKEE
KLEPTOMAANISTA VARKAAN

Kun myymälävaras jää kiinni, niin kohtelu on kaikille sama, on varastamisen syy mikä tahansa. Vartija ilmoittaa tapauksesta poliisille. Tottunut myymäläetsivä saattaa kuitenkin erottaa näpistelijöistä ne, joille varastaminen on pakonomaista.

- Useimmiten he ovat jotenkin varmempia siinä tilanteessa. He valmistelevat sitä etukäteen huolella, koska tietävät, että ovat tekemässä laittomia tekoja. Toisaalta epävarmuus näkyy heidän käytöksessään, koska he tiedostavat asian olevan laitonta, kertoo vartiointiliike Securitan palvelupäällikkö Ari Appelgren.

Impulssien armoilla

Tarkoituksettomasti näpistelevien kleptomaanien ja muiden varkaiden suurin ero on kuitenkin motiiveissa.

- Kleptomaani varastaa saadakseen varastamisesta tyydytystä, ei saadakseen rahaa tai esineen tai mitä siinä onkin kyseessä. Saamisesta hän ei nauti, vaan se jännitys on se keskeinen, selvittää osastonylilääkäri Heikki Vartiainen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Varastamisen jälkeen tavaroilla ei ole merkitystä - ne voi vaikka heittää pois. Joskus kotiin kertyy kasapäin turhia tavaroita, mikä voi ulkopuolisella paljastaa oudot taipumukset. Pitkäkyntinen jää useasti kiinni mitättömien tavaroiden näpistelystä.

Kleptomaani ei yleensä suunnittele varastamista, vaan toimii impulsiivisesti. Amerikkalaiset tutkijat korostava, ettei varastamiseen liity ulkoista yllykettä. Kleptomaani ei varasta kostaakseen tai saadakseen itselleen hyötyä. Toiminta on pakonomaista ja tuo tyydytystä. Kun jännitys on ohi ja tyydytys saatu, niin iskeekö katumus?

- Kleptomaani voi tuntea katumusta hyvinkin siitä, että hän on varastanut. Siinä ehkä ero onkin patologiseen varkaaseen, joka luonnehäiriöinen. Hän ei tunne syyllisyyttä. Kleptomaani tuntee usein syyllisyyttä, mutta ei välttämättä, selvittää Vartiainen.

Kiinnijääneet kleptomaanit eivät vartijoille tekojaan selittele.

- Useimmiten kleptomaanit ovat hyvin hiljaisia – eivät kovin paljon keskustele. He eivät myönnä eivätkä kiellä tapahtunutta millään lailla, pohtii Appelgren.

Enemmistö on naisia

Tavallisia myymälävarkaita näpistelyyn kiihottaa yleensä raha ja tavara, kun taas kleptomaaneja rikoksiin ajaa sisäinen impulssi. Myymälävarkaista kleptomaanien osuus on pieni. Vartija saattaa olla töissä vuosikausia joutumatta koskaan tekemisiin kleptomaanien kanssa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia myymälävarkaista on kleptomaaneja. Kleptomaaneja tutkineet amerikkalaiset Dr. Cupchik Dr. Don Atcheso tosin väittävät, että oikea luku on pikemminkin 0,5 – 0,05 prosenttia.

Tarinoissa ja lehtien lööpeissä näpistelijät ovat tavallisimmin rikkaita, turkiksiin verhoutuneita iäkkäitä naisia.

- Näinhän sitä on pelkistetty sitä asiaa. Kyllä naisia on enemmän. Tutkimukset eivät kuitenkaan ole kattavia, varsinkaan Suomessa. Meidän täytyy tukeutua amerikkalaisiin tutkimuksiin, toteaa Vartiainen.

Hoitoon kleptomaaneja päätyy harvoin. Usein sairauteen liittyy muita psyykkisiä häiriöitä.
Heillä on iso riski masennukseen ja ahdistushäiriöihin, tietää Vartiainen.

Hillitsemishäiriö kuten tuhopoltto ja pelihimo

Syitä näpistelyhimoon on etsitty milloin aivojen kemiasta milloin tunne-elämän vajavaisuuksista nuoruudessa.

- Kleptomaniasta ei voida sanoa, mistä se johtuu, niin kuin ei useista muistakaan psyykkisistä häiriöistä. Yksiselitteistä syytä ei ole, mutta se kuuluu hillitsemishäiriöihin. Niihin kuuluu myös patologinen uhkapeli. Näissä hillitsemishäiriöissä tyydytys saadaan tilanteista, joita peleissä ja varastamisessa on.

Hillitsemishäiriöihin kuuluu myös tuhopoltto. Joskus tuhopolton ja kleptomania väitetään liittyvän seksuaaliseen tyydytykseen. Tutkimusten mukaan selitys ei pidä paikkaansa.

- Tämä on klassinen juttu, että pyromaniassakin olisi seksuaalinen tyydytys. Ei se varsinaisesti seksuaalinen tyydytys ole, mutta tyydytys tulee jännityksestä.

Vaikka kleptomaaneja tulee vähän hoitoon, niin suurin osa tulee kuitenkin vapaaehtoisesti. Se edistää paranemista. paranemista. Hoidossa voidaan käyttää sekä terapiaa että lääkitystä.

Hoitona terapia ja lääkitys

- Käyttäytymisterapeuttisella lähestymistavalla on saatu hyviä tuloksia. Lääkityksessä on käytettyä serotonin takaisinoton estäjiä. Ne hillitsevät impulssihäiriöitä. Ne nostavat serotonin tasoa, ja siten tilanne voi helpottua. Sitten on käytetty lääkkeitä, jotka estävät tyydytyksen samalla tavalla kuin alkoholisteilla esimerkiksi käytetään naltreksonia juomishimoon. Kun kleptomaani kun ottaa lääkettä, siitä ei tule nautintoa. Samalla tavalla lääkitys estää juomisesta saatavan nautinnon alkoholisteilla, valistaa Vartiainen.

Lääkkeiden kehittämiseen on kiinnostusta erityisesti Yhdysvalloissa. Standfordin yliopistossa tutkijat etsivät radio- ja lehti-ilmoitusten avulla koehenkilöitä uuden lääkkeen testaamiseen. Koska varastaminen on laitonta, koehenkilöiden löytäminen osoittautui vaikeaksi. Alustavissa tutkimuksissa lääkehoidosta on saatu hyviä kokemuksia, mutta lääkkeen pitkäaikaisesta käytöstä tarvitaan lisää kokemuksia.

Toimittaja: MARJA PAAVILAINEN