30.9.2003
MIELENTERVEYSTYÖ
KAIPAA KOSKETUSTA

Keho kertoo tunteista. Mielenterveystyössä kehon merkitys on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Pelkojen, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa kehon tuntemusten tiedostaminen ja tunnistaminen saattavat avata uusia väyliä kohti tasapainoisempaa elämää. Matka mielen ammattilaisten ja kehon erikoisasiantuntijoiden yhteistyöhön on vielä pitkä, vaikka myös mielen huomioonottavalla fysioterapialla voidaan edistää esimerkiksi syömishäiriöistä kärsivien, mielenterveyskuntoutujien, pitkäaikaistyöttömien ja päihderiippuvaisten toipumista.

YHTEYS OMAAN KEHOON JA MIELEEN

Mikko Perämaan sairastelu alkoi kaksivuotiaana. Jatkuvat keuhkokuumeet ja tulehdukset johtivat astmaan, kipukierteeseen ja kehon hallinnan menettämiseen. Ryhdin katoamisen myötä katosi myös itsetunto ja masennus sai vallan.

Vuosikausia jatkunut sairasteleminen eristi Mikon kavereistaan. Pahimmillaan tulehdusten kierre alkoi elokuulla ja jatkui kesäkuulle. Poika joutui olemaan kotona kaksi kolmesta kouluviikosta. Puolen kilometrin koulumatkakin oli pakkasella mahdoton käveltävä. Äiti vei pojan kouluun autolla. Masennus oli jo pitkällä ennen kuin se tunnistettiin, ja kun Mikon mieli sulkeutui, katkesi vähitellen myös yhteys omaan kehoon.

Psykiatrisessa päiväsairaalassa löytyi kierteestä yllättävä ulospääsy - fysioterapia. Musiikkiterapian ja psykologilla käyntien rinnalla fysioterapia on olennainen osa Mikon kuntoutumista. Keho puhuu silloin, kun sanat eivät riitä.

Fysioterapeutti Mikko Patovirta selittää psyykkisten ristiriitojen näkyvän kehossa muun muassa erilaisina jännitystiloina.

- Kosketuksen kautta voi aistia kehon jännityksiä. Kosketus on tärkeää, jotta itse pystyy jatkossa itse tunnistamaan hyvän ja huonon jännityksen eron ja pystyy itse myös vähentämään jännitystä.

Mikko Perämaan mukaan psykiatrisen hoidon osana saatu fysioterapia on auttanut oman ruumiin hallinnassa ja kehon viestien kuuntelussa.

- Olen saanut apua liikkumiseen ja yleiseen kuntoon, on tullut helpompi liikkua. Huomaan, milloin ei jaksa, jaloissa on kipu, milloin ei yleensä pysty enää. Ennen menin niin kauan kuin jaksoin, kunnes en jaksanut enää mitään. Jouduin olemaan koulusta paljon poissa, Perämaa kuvailee.

Perämaa on opetellut kehonsa nyt kieltä neljä vuotta. Hoito on vaatinut pitkäjänteisyyttä, sillä selkeitä, vieraankin silmin nähtäviä tuloksia alkoi näkyä vasta toisena vuonna. Arki sujuu jo, sairastamiskierre on katkennut, kyky liikkua päivittäin on parantunut, samoin jaksaminen ja sitä myötä usko omiin kykyihin on lisääntynyt.

SAMA ONGELMA, ERI LÄHESTYMISTAPA

Kiinnostus sekä kehon että mielen huomioon ottavista hoitomuodoista on herännyt vähitellen niin fysioterapeuttien kuin psykoterapeuttienkin keskuudessa. Esimerkiksi traumojen hoidossa hyväksytään jo ajatus, että muistot ovat myös ei-kielellisiä ja tallentuneet kehoon. Mutta vain fysioterapeutilla on lupa koskea asiakkaaseensa. Kahden ammattikunnan toimivaan yhteistyöhön on vielä matkaa. Patovirta muistuttaa, että kyse ei suinkaan ole toisen tontille astumisesta, vaikka samaa potilasta ja osin samoja oireita hoidetaankin.

- Yksinkertaisesti ymmärtävä kosketus antaa turvaa ja hyväksymisen tunteen omasta kehosta, omasta itsestä. Kosketus viestittää hyvin paljon. Me tarvitaan jokainen päivittäin kosketusta. Oikeastaan pysyn aika turvallisesti fysioterapian kehyksessä. Mun tehtävä ei ole psykologisoida. Mun tehtävä on auttaa selviytymään päivittäisistä tehtävistä. Huomioin myös sen, mutta mun tehtävä ei ole, enkä halua psykologisoida.