12.10.2004
LÄÄKÄRIT TODISTUS-AUTOMAATTEINA
Terveyskeskuslääkäreiden
aikaa tuhraantuu ei-hoitoon liittyvien lääkäritodistusten
kirjoittamiseen suhteettoman paljon. Todistuksia vaaditaan, vaikka
asiat voitaisiin hoitaa terveellä maalaisjärjellä.
Suomen lääkäriliitto on yrittänyt saada tilanteeseen
muutosta jo pitkään säästääkseen lääkäreiden
aikaa potilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen.
-
Tilanne on hiljalleen luiskahtanut sellaiseksi, että yhä
enemmän ja yhä useammassa asiassa vaaditaan lääkärintodistusta.
Tuntuu, että lääkäristä on tullut yhteiskunnassa
eräänlainen ammattitodistaja, jota vaaditaan kaikenlaisten
asioiden taustaksi, kun ei itse uskalleta päättää
tiettyjä asioita, harmittelee Suomen Lääkäriliiton
varatoiminnanjohtaja Santero Kujala.
Ongelma
on tiedostettu sosiaali- ja terveysministeriössäkin Kansallisen
terveysprojektin yhteydessä, eikä se ole suinkaan helppo
ratkaista. Eniten kiistaa ovat synnyttäneet lyhyiden sairaslomien
vuoksi kirjoitettavat todistukset. Lääkäreiden kirjoittamista
todistuksista noin puolet on juuri sellaisia.
-
Tällä hetkellä on käynnissä noin viisitoista
eri pilottihanketta osana tätä kansallista terveyshanketta.
Niissä lääkärin, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan
työnjakoa pyritään kehittämään. Siihen
kuuluu myös todistuskäytännön kehittäminen,
kertoo lääkintöneuvos Risto Pomoell sosiaali- ja
terveysministeriöstä.
TODISTUSTAAKKA
POIS LÄÄKÄREILTÄ
Lääkäriliitossa
harmitellaan sitä, että kun tietyt osapuolet päättävät
oikeudesta korvauksiin, niin todistamistaakka jää lääkäreille
ja vastuu kustannuksista yhteiskunnalle.
- Lähtökohtana
tulisi olla, että jos esimerkiksi työmarkkinaosapuolet
sopivat keskenään, että joku on oikeutettu korvaukseen
tietyssä tilanteessa, niin heidän pitäisi itse järjestää
menetelmä, jolla se todetaan. Nyt se kaadetaan julkisen terveydenhuollon
syliin, Kujala painottaa.
Sosiaali-
ja terveysministeriö rakentaa yhdessä muun muassa Kuntaliiton
kanssa mallia, jonka mukaan toimittaisiin jatkossa. Neuvotteluissa
pyritään pääsemään yhteisymmärrykseen
siitä, kuinka paljon lääkärintodistuksia voidaan
siirtää sairaan- ja terveydenhoitajien tehtäviksi
ja minkä verran vastuuta voidaan antaa esimerkiksi työntekijälle
itselleen lyhyistä sairaslomista.
- Yleinen
arvio on, että 60-80 prosenttia työnantajista suhtautuu
myönteisesti terveyden- tai sairaanhoitajan kirjoittamiin todistuksiin,
Pomoell toteaa.
Lääkäriliitossa
mentäisiin vielä pidemmälle. -Tässä
suhteessa asia ei parane todistamistaakan siirtämisellä
lääkäriltä hoitajille. Ehkä olisi parempi
siirto antaa henkilölle itselleen lupa allekirjoittaa paperi,
jossa hän vakuuttaa omat oireensa tällaisiksi ja sairautensa
sellaiseksi, Kujala ehdottaa.
Hän
arvelee sen sitovan ihmisiä enemmän kuin nykykäytäntö.-
Nyt lähdetään niin sanotusti arvuuttamaan, että
millaisen todistuksen lääkäri kirjoittaa kertoessani
tällaisen kertomuksen.
Uusi todistuskäytäntö pyritään sisällyttämään
jo tämän vuoden tupo-neuvotteluihin, kunhan siihen löydetään
yhteisymmärrys kaikkien osapuolten kesken.
RISTIRIITAISIA
TULKINTOJA
Toinen
ongelma-alue lääkärintodistuksissa ovat esimerkiksi
golf-auton käyttöä tai sukeltamista varten tarvittavat
todistukset. Joidenkin kaupunkien terveyskeskuksissa on jopa kieltäydytty
antamasta aikaa lääkärille tällaisten ei-hoitoon
liittyvien lääkärintodistusten vuoksi.
- Tämä
on selvä ristiriita, jopa juristien tulkinnoissa on ristiriitoja
samoin kuin kuntien käytännön toteutuksessa. Tämä
tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön
pitää kehittää lainsäädäntöä
ja ohjeistusta niin, että suomalaiset asukkaat ovat samanlaisessa
asemassa kotikunnastaan riippumatta, Pomoell toteaa.
On
siis selvitettävä, mikä julkisen terveydenhuollon
tehtävä lääkärintodistusviidakossa on ja
mitkä ovat kansalaisten oikeudet. Priorisointia joudutaan jo
tekemään potilaiden hoidossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksissä on todettu,
että osasta todistuksia voitaisiin luopua kokonaan ja osa siirtää
eri ammattiryhmien tehtäväksi. Lisäksi on tarkoitus
kehittää sähköisessä muodossa annettavia
lääkärintodistuksia, mutta myös todistusten
sisältöä tulisi tarkastella.
Toimittaja:
NINA KUJANSIVU
Asiantuntijat:
SANTERO KUJALA, varatoiminnanjohtaja, erikoislääkäri,
Suomen Lääkäriliitto
RISTO
POMOELL, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö.
|