14.9.2004
ETURAUHASSYÖVÄN UUDET HOIDOT

Pauli Mäkelä sairastui eturauhassyöpään yksitoista vuotta sitten. Hänen sairautensa on hormonivaikutteinen, ja siksi sen etenemistä voidaan muuttaa estämällä androgeeni- eli mieshormonivaikutus. Se voidaan tehdä joko kivesten poistolla tai hormonihoidolla.
Paulin kohdalla päädyttiin hormonihoitoon, jota hän sai kuutisen vuotta.

- Sillä tauti pysyi kurissa. Minulla ei ollut muuten ongelmia, mutta rinnat meinasivat kasvaa, ihokarvat hävisivät ja parrankasvu loppui, eläkeläinen Pauli Mäkelä muistelee.

Hormonihoidon sivuvaikutukset ovat kiusallisia, mutta lyhyiden hoitojen jälkeen ne yleensä häviävät hoidon päätyttyä. Ongelmana on kuitenkin se, että eturauhassyövän edetessä hormonihoito ei kuitenkaan enää tehoa siihen.
Niin kävi myös Paulille. Sairauden tilaa mitataan PSA-arvolla, joka alkoi kohota Paulin saamasta hormonihoidosta huolimatta. Oli aika miettiä uusia keinoja taistella sairautta vastaan.

- Tämä potilasryhmä eli levinnyttä eturauhassyöpää sairastavat, on ollut se ryhmä, jota ei ole perinteisesti solusalpaajahoidolla hoidettu, koska vanhoilla solusalpaajahoidoilla hoitotulokset olivat huonoja. Joskin potilaiden oireita saatiin lievitettyä, mutta elinaikaa ei saatu lisää, toteaa Taysin syöpätautien klinikan ylilääkäri Pirkko Kellokumpu-Lehtinen.

SOLUNSALPAAJISTA UUTTA APUA

Eturauhassyöpä leviää yleensä luustoon. Paulin kohdalla ei siis ollut aikaa hukattavissa. Ennen hoitokeinot hormonihoitojen jälkeen olisivat olleet vähissä, mutta myös levinneen eturauhassyövän hoidossa on alkanut tapahtua.

Maailmalla on tehty lukuisia tutkimuksia uusilla solunsalpaajilla yhdistettynä muihin lääkeaineisiin. Suomessakin aloitettiin hoitotutkimus, jossa etsitään doketakselille tehokasta ja hyvin siedettyä annosta eturauhassyövän hoidossa.

- Doketakseli on tyypillinen solusalpaaja. Se tuhoaa jakautuvia soluja, joita syövässä on enemmän kuin normaalikudoksessa. Syöpäsolut eivät pysty sitä itse korjaamaan, Kellokumpu-Lehtinen selventää.

Hormoneille reagoimattomaan etenevään eturauhassyöpään sairastuneet ovat usein iäkkäitä ja heillä on lisäksi muita sairauksia. Myös siksi eturauhassyövän hoidossa on suhtauduttu pidättyväisemmin solunsalpaajahoitoon kuin esimerkiksi rintasyövässä.
Solusalpaajahoidolla saattaa olla voimakkaita sivuvaikutuksia. Paulillakin on ikää jo yli 70 vuotta.

- Ensimmäinen hoito meni niin hyvin, että ajattelin, että eihän tämä ole yhtään mitään. Mutta kun tulin toisen kerran, huomasin kuntoni pikkuhiljaa huononevan. Suuni tulehtui ja makuaistini hävisi kokonaan. Lopulta en jaksanut oikein mitään muuta kuin lepäillä, Pauli Mäkelä muistelee.

HOIDON PÄÄTYTTYÄ KUNTO PARANI

Kesäkuussa julkistettiin uudet suuret tutkimukset American Society of Clinical Onoclogyn kokouksessa. Siellä todettiin doketakseliyhdistelmähoidon pidentäneen potilaiden elinaikaa ja vähentäneen kipuja.
Paulinkin hoidosta aiheutuneet sivuoireet helpottivat pikkuhiljaa hoitojen loputtua. Tällä hetkellä hänen sairautensa on niin hyvällä mallilla, että tilannetta voidaan tarkkailla, eikä rankkoja hoitoja tarvita.

- Käyn pitkillä pyörä- ja kävelylenkeillä, touhuan mökillä ja kävelen metsässä sekä käyn uimassa. Ihan niin kuin minulla ei olisi mitään.
Paulin onni oli, että hänen hoitava lääkärinsä lähetti hänet nopeasti Pikonlinnan syöpäklinikalle.

- Se on ensiarvoisen tärkeätä. Voimme harkita, hyötyykö potilas mahdollisesti tästä uudesta lääkityksestä, jos hänet vain lähetetään meille riittävän ajoissa arvioitavaksi hormonihoidon vasteen loppuessa, Kellokumpu-Lehtinen toivoo.

TARVITAAN YHTENÄINEN HOITOLINJA

Vaikka eturauhassyöpä onkin miesten yleisin syöpä Suomessa ja länsimaissa, puuttuu maastamme yhtenäinen hoitolinja. Turun yliopiston tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi hoitokäytäntöjen olevan niin kirjavia, että potilaat ovat eriarvoisessa asemassa hoitopaikasta riippuen.

- Eturauhassyövän hoito on hajautettu useille lääketieteen erikoisaloille ja moniin eri hoitopisteisiin. Hoitolinjat vaihtelevat paljon riippuen siitä, kuinka hyvää yhteistyötä urologien ja onkologien välillä on, Kellokumpu-Lehtinen tietää.

Hän painottaa valtakunnallisten hoitosuositusten tarkentamista riittävästi, jotta eroavuudet saataisiin pienimmiksi. Eturauhassyöpään sairastuneiden viiden vuoden eloonjäämisennuste on 64 prosenttia.

Asiantuntija: PIRKKO KELLOKUMPU-LEHTINEN, ylilääkäri, professori, Tays, syöpätautien klinikka

Toimittaja: Nina Kujansivu