16.3.2004
KESKUSTELU ROKOTTEIDEN TURVALLISUUDESTA JATKUU

Yhä useammin rokotuksia koskevissa uutisissa puhutaan haitoista enemmän kuin hyödyistä. Eihän uutiskynnystä ylitä tieto siitä, että tuhansia ihmisiä välttyi tappavalta taudilta rokotusten ansiosta.

JOKAISELLA LAPSELLA OIKEUS ROKOTUKSIIN

Yleinen rokotusohjelma on tehnyt monet hengenvaaralliset taudit harvinaisiksi. Silti yhä useammat kyseenalaistavat rokotteiden tehon ja turvallisuuden. Vastakkain tuntuvat olevan rokotusten puolustajat ja vastustajat, ja tilanteen keskellä on lapsi. Ovatko rokotteet hänelle hyödyksi vai haitaksi? Monet vanhemmat ovat ymmällään.

- Kaikki rokotukset ovat vapaaehtoisia ja minä kääntäisin asian niin päin, että kaikilla lapsilla on oikeus rokotteisiin ja kaikilla vanhemmilla on oikeus suojata lapsensa. Se ei siis ole jotain, mitä valtio määrää, vaan lasten oma oikeus, sanoolasten infektiosairauksien erikoislääkäri Jussi Mertsola Turun yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalta.

- Rokotusohjelman oikeutus lähtee siitä, että rokotuksin ollaan torjumassa tai ehkäisemässä sellaisia sairauksia, joista seurauksena voi olla vakavia jälkitauteja tai jopa kuolema. Lisäksi nämä rokotteet, joita käytetään, on osoitettu turvallisiksi ja joka tapauksessa niistä saatavat hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle yksilöiden kautta ovat suuremmat kuin ne mahdolliset haitat, joita rokotteet saattavat aiheuttaa, sanoo erikoistutkija Satu Rapola Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolta.

YLEINEN ROKOTUSOHJELMA
HÄVITTÄNYT VAKAVIA TAUTEJA

Rokotukset ovat kuuluneet suomalaisten perheiden ja neuvoloiden arkeen vuosikymmeniä. Lapset saavat ennen kouluun menoa suojan yhdeksää vakavaa tautia vastaan.

Rokotusohjelmaan kuuluvista taudeista polio, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on jo saatu Suomesta kokonaan häviämään. Tuberkuloosi, kurkkumätä, jäykkäkouristus sekä vakavat hemofilustaudit ovat hävinneet lähes kokonaan. Hinkuyskää on edelleen esiintynyt, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen rokottamisen aloittamista.

Neuvolajärjestelmä mahdollistaa sen, että rokotteita on kaikkien perheiden saatavilla: vähintään 92 prosenttia neuvolaikäisistä saa vapaaehtoisuuteen perustuvan yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.
Osa vanhemmista jättää kuitenkin lapsensa kokonaan vaille rokotusten antamaa suojaa.

MIKSI JOTKUT VANHEMMAT
EIVÄT ROKOTUTA LAPSIAAN?

Vaikka suhtautuminen rokotuksiin Suomessa on yleensä myönteistä, vapaaehtoisten rokotusten ottaminen ei ole itsestään selvää. Vanhemmat haluavat yhä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä rokotteita heidän lapselleen tarjotaan ja mitä vaihtoehtoja on olemassa.

- Rokotusneuvontaan tulleiden kyselyiden perusteella semmoisia asioita, jotka nousevat esille, on huoli siitä, mitkä ovat rokotusten haitat ja voivatko rokotteet aiheuttaa jotain pysyviä haittoja lapselle. Sitten on tietysti rokotteiden apuaineisiin ja säilöntäaineisiin liittyviä kysymyksiä: onko niistä odotettavissa jotain pitkäaikaista tai ihan välitöntä haittaa, Rapola kertoo.

- Varmasti yksi syy jättää lapsi rokottamatta on se, että niitä tauteja, joita vastaan rokotusohjelmalla pyritään suojautumaan, ei ole enää esiintynyt. Ihmiset eivät näe enää ympärillään sitä, minkä takia rokotetaan. Ja sitten kun rokotuksiin liittyy epämukavuutta – rokotushan pistää ja niihin liittyy paikallisia haittavaikutuksia – niin sitten kiinnittyy huomio näihin haittoihin.

MIKSI ROKOTTAA, JOS TAUTEJA EI ENÄÄ OLE SUOMESSA?

- Me emme osaa ajatella näitä tauteja samalla tavalla kuin silloin, kun ne isoäidin aikaan olivat vielä tavallisia. Silloin ne olivat todella pelottavia ja näihin tauteihin menehdyttiin, sanoo Turun yliopiston lastentautiopin professori Jussi Mertsola.

- Voidaan ajatella, että näitä tauteja ei enää ole. Miksi rokottaa tuhkarokkoa vastaan, kun sitä ei enää Suomessa ole? Se pitää paikkansa, mutta pitää muistaa, että esim. Keski-Euroopassa, Saksassa, Englannissa ja Italiassa, on tuhansia tuhkarokkotapauksia vuosittain ja jo tällainen matkailu saattaa altistaa lapsen riskille saada tuhkarokko.

- Meillä on hirveän pelottavia esimerkkejä rokottamatta jättämisen haitoista läheltäkin. Esimerkiksi Ruotsissa 1970-luvun lopulla esitettiin epäilyjä kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan annettavan kolmoisrokotteen turvallisuudesta. Epäilyjen mukaan rokotteella olisi ollut vakavia keskushermostosivuvaikutuksia. Vaikka näitä epäilyjä ei ole koskaan myöhemmin osoitettu todeksi, niillä oli välittömiä vaikutuksia väestössä; siellä vanhemmat kieltäytyivät antamasta lapsilleen kolmoisrokotetta, jolloin hyvin äkkiä hinkuyskää esiintyi kymmeniä tuhansia tapauksia. Tauti vaati lukuisia sairaalahoitojaksoja, ja kymmeniä, jopa satoja kuolemantapauksia, muistuttaa Satu Rapola KTL:sta.

ROKOTTEIDEN HAITAT
YHÄ NÄKYVÄMMIN ESILLÄ

Rokotuksilla on myös haittansa. Tavallisimpia ovat ohimenevät kuume- ja paikallisreaktiot; harvinaisempia allergiset reaktiot, paikallisten imusolmukkeiden suureneminen ja alumiinia sisältävien rokotteiden joskus aiheuttamat kovettumat ja absenssit. Tällaisten reaktioiden vaikutus toimintakykyyn on yleensä vähäinen ja lyhytaikainen, eikä rokotuksia ole niiden vuoksi juuri kyseenalaistettu.

Aika ajoin esitetään kuitenkin epäilyksiä siitä, että rokotukset aiheuttavat myös vakavampiakin haittoja. Rokotukset on yhdistetty mm. allergioihin, diabetekseen, autismiin ja keskushermostovaurioihin.Koska lääketieteellistä tutkimusta tehdään entistä enemmän, rokotteiden pienimmätkin haittavaikutukset nousevat korostetusti esiin. Ja näyttää siltä, että tässäkin lisääntyvä tietomäärä lisää tuskaa.

PIIKKI PELOTTAA

Rokoteturvallisuus herättää aika ajoin kiivaitakin keskusteluja. Julkisuudessa käyty keskustelu parhaimmillaan lisää yleistä tietoisuutta rokoteturvallisuudesta, mutta sillä saattaa kuitenkin olla myös huonoja seurauksia.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa MPR-kolmoisrokotteen eli tuhkarokko- sikotauti- ja vihurirokkorokotteen turvallisuutta on epäilty vuosia. Vuonna 1998 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan MPR-rokote saattaa altistaa lapsia autismille. Tulokset nostattivat Britanniassa suuren kohun ja vanhemmat jättivät lapsiaan rokottamatta. Vaikka kohututkimuksen tekijät ovat itsekin juuri perääntyneet aiemmista johtopäätöksistä, seurausten korjaaminen on vaikeaa.

- Nyt Englannissa ja Keski-Euroopassa taistellaan tuhkarokko- ja sikotautiepidemioiden kanssa ja se on seurausta siitä, että 1990-luvun lopulla julkaistiin tutkimustuloksia, joiden perusteella MPR-rokotetta pidettiin joidenkin tiettyjen pysyvien haittojen aiheuttajana. Nämä tulokset on kaikissa sen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa osoitettu vääriksi, mutta rokotuskattavuus on laskenut ja nyt sitten ollaan niiden tautien kanssa ongelmissa, kertoo erikoistutkija SatuRapola Kansanterveyslaitokselta.

- Kyllä se rokotusneuvonnassa näkyy heti, jos rokotuksista liikkuu jymyuutisia. Maailmahan on nykyään pieni ja meillä on valtavan hyvät tiedonvälityssysteemit ja aktiiviset ihmiset löytävät tietoa. Rokotusneuvontaan tulee paljon kysymyksiä, kun vanhemmat lähestyvät ja kysyvät, pitääkö nyt jonkun uutisen jälkeen olla huolissaan, KTL:n Rapola kertoo.

ROKOTUSINFO RY AJAA
SUUREMPAA VALINNANVAPAUTTA

Rokotusinfo on vanhempien yhdistys, jonka mielestä vanhemmille pitäisi tarjota enemmän tietoa vaihtoehdoista kuten esim. elohopeattomista rokotteista tai mahdollisuudesta käyttää yksittäisrokotteita monirokotteiden sijaan.

- Virallisella tasollahan tilanne on Suomessa hyvä siinä mielessä, että rokotukset ovat täysin vapaaehtoisia. Laki potilaan asemasta ja oikeudesta säätää myöskin tiedonsaantioikeudesta ja myöskin tämmöisen, että jos tarjottua hoitoa ei halua, niin on myöskin vaihtoehtoista hoitoa. Mutta käytännössä sitten, mitä kuulee tuolta kentältä vanhemmilta, niin siinä on aikamoista vaihtelua, että siellä on oikein hyvin suhtautuvia, myöskin vaihtoehdoista kertovia terveydenhoitajia, mutta on sitten myöskin painostusta ja epäasiallista suhtautumista, jota nousee esille, sanoo Rokotusinfo Ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Kuoppala.

- Jonkun verran kyllä on tietämättömyyttä. Kaikilla neuvoloiden terveydenhoitajilla tai lääkäreillä ei näyttäisi olevan tietoa, että apteekista on saatavana omalla kustannuksella ns. soluton hinkuyskärokote, jossa ei ole elohopeaa.

Rokotusinfo Ry ei käy sotaa rokotteita vastaan.

- Totta kai me lähdetään siitä, että laadukkaita rokotteita tulee olla saatavilla, mutta ei pelkästään sillä tavalla, että yksi totuus tai rokote sopii kaikille, vaan huoltovarmuustekijöiden vuoksi täytyy olla tarjolla useampia vaihtoehtoja jokainen yksilö huomioiden.

ROKOTUKSET – YKSILÖN VAI YHTEISÖN ETU?

”Miksi rokotteiden haitoista ei kerrota? Ajatellaanko ihmisten paremmin ottavan rokotukset, kun he eivät tiedä haitoista?” Näiden silloin tällöin esiin putkahtavien kysymysten takaa löytyy ajatus siitä, että yhteinen etu asetetaan yksilön edun edelle rokotusasioissa. Rokotusasiantuntijoita syytetään toisinaan siitä, että he haluavat vain ylläpitää hyvää rokotusmyöntyvyyttä ja korkeaa rokotuskattavuutta.

- Minun on hirveän vaikea ymmärtää tätä väitettä. Lähtökohta on aina yksilön etu. Rokotuksilla estetään yksilön sairastuminen siihen tautiin, jota vastaan se rokote on olemassa. Rokotuksilla estetään sairastuminen ja mahdolliset vakavat jälkiseuraukset tästä taudista tai kuolema – ja se on yksilön etu, vastaan Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston erikoistutkija Satu Rapola.

- Yksilön kautta koko yhteiskunta hyötyy siitä, että meillä ei ole näitä vakavia sairauksia, jotka voidaan ehkäistä rokotuksilla. Kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia vastaan rokotetaan yksilöitä ja sitä kautta tietysti saadaan hyöty siihen yhteiskuntaan. Mutta minun on hirveän vaikea ajatella, että tässä yksilö jotenkin uhraisi itsensä rokottamalla itsensä yhteiskunnan hyväksi, siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että me suojataan ihmistä, yksilöä.

HAITTAVAIKUTUKSIA SEURATAAN

Rokotteiden haittavaikutuksia seurataan maailmanlaajuisesti. Useimmissa läntisissä teollisuusmaissa on viranomaisten ylläpitämä haittavaikutusten raportointijärjestelmä; Suomessa sitä ylläpitää Kansanterveyslaitoksen rokoteosasto. Raportointijärjestelmän tärkein tehtävä on hälyttää rokotteen mahdollisista haitoista.

- Tietysti minä toivoisin, että ihmiset uskoisivat ja luottaisivat, että se rokotusohjelma, joka meillä on käytössä, on se oikea suomalaisille, ja että käytettävät rokotteet täyttää kaikki turvallisuus- ja tehovaatimukset, joita rokotteille voi asettaa. Toivoisin, että ihmiset voisivat turvallisin mielin mennä neuvolaan ja sen enempää miettimättäantaa terveydenhoitajan rokottaa lapsen, että siihen ei tarvitsisi ihmisen tuhlata energiaa, että onko tämä päätös oikein vai ei, kun joku muu on sen päätöksen jo tehnyt parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Satu Rapola.
Useimpia epäilyjä rokotteiden haittavaikutuksista ei ole tieteellisesti osoitettu, mutta kukaan ei silti voi kiistattomasti sanoa, ettei mahdollisuutta haittoihin olisi olemassa. On kuitenkin epäeettistä jättää sadat tuhannet lapset rokottamatta pelkkien alustavien epäilyjen vuoksi.

ROKOTUSOHJELMA UUDISTUU

Kansanterveyslaitoksen rokoteosastolla valmistellaan rokotusohjelman uudistamista vuonna 2005. Rokotusohjelma muuttuu uudistuksen myötä lapsille miellyttävämmäksi. Tähän päästään mm. siirtymällä uuteen yhdistelmärokotteeseen, jonka käyttöönotto vähentää lapsille annettavia pistoja.

Yksi uuden ohjelman suurimpia muutoksia on nyt käytössä olevan DTP-rokotteen hinkuyskä- osuuden vaihtaminen sellaiseksi, joka ei sisällä kokonaisia soluja. Uuteen rokotteeseen siirrytään, koska se aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia kuin vanha, kokonaisia soluja sisältävä rokote.
Hinkuyskärokotteen vaihtamisen ohella suurin muutos uudessa ohjelmassa on siirtyminen kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinku-yskältä suojaavasta DTP-rokotteesta viittä sairautta vastaan suojaavaan yhdistelmä- rokotteeseen. Edellisten lisäksi se suojaa Hib:ltä ja poliolta. Siihen siirtyminen vähentää alle 2-vuotiaille annettavien pistosten määrän 12:sta viiteen.

Rokotusohjelman uudistamisen tuntuvin muutos on sen rasittavuuden pieneneminen: pistosten vähenemisen lisäksi myös kuume- ja paikallisreaktioita on odotettavissa aiempaa vähemmän.

YHTÄ TOTUUTTA ROKOTUKSISTA EI OLE

Palataan siis alun kysymykseen: Ovatko rokotteet lapselle hyödyksi vai haitaksi?
Yhtä totuutta rokotuksista ei ole ja tutkimukset hyödyistä ja haitoista jatkuvat. Päätöksen kanssa painiskelevien vanhempien on vain punnittava asia omalta kohdaltaan. Haluaako suojata lapsen pahoilta infektiotaudeilta vai rokotusten mahdollisilta haittavaikutuksilta kuten allergioilta?

- Nyt täytyy muistaa, että esimerkiksi tuhkarokkoon kuolee noin 2-3 lasta tuhannesta sairastuneesta. Siis aikaisemmin Suomessa kuoli lapsia tuhkarokkoon. Yksi tuhannesta tuhkarokkoon sairastuneesta saa aivokuumeen. Samoin hinkuyskään voi kuolla ja polio aiheuttaa vakavaa halvaantumista. Silloin nämä allergia-asiat ovat toisaalta aika pieni hinta, muistuttaa Turun yliopiston lastentautiopin professori Jussi Mertsola.

- On hyvä muistaa, että näitä rokotusasioita seurataan Suomessa hyvin tarkkaan. Ei kukaan halua aiheuttaa haittaa lapsille. Haitat ja hyödyt on tarkkaan punnittu ja tiedetään, että hyödyt suuresti ylittävät haitat.

Asiantuntijat:
JUSSI MERTSOLA,
professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka

SATU RAPOLA,
erikoistutkija, Kansanterveyslaitos, rokoteosasto

Toimittaja: TIIA VÄRE