16.11.2004
KANTASOLUTUTKIMUS LUO
TULEVAISUUDEN LÄÄKETIEDETTÄ

Voisiko injektioruiskeen painallus parantaa tulevaisuudessa Alzheimerin- ja Parkinsonin taudit, selkäydin- ja vaikeat hermovauriot, diabeteksen ja sydänlihaksen rappeutumisen?

Voisiko kantasoluhoito auttaa kuuroja, sokeita, syöpäsairaita ja rusto-, nivel- sekä maksavaurioista kärsiville?

Ihmisen kantasolujen tutkimuksesta puhutaan ympäri maailmaa sekä puhtaasti lääke-tieteellisestä että eettisestä näkökulmasta. Tutkimusta myös säädellään eri tavalla eri maissa. Tukholmassa sijaitsevan Karoliinisen instituutin suomalaissyntyinen professori Outi Hovatta uskoo tutkimusryhmänsä päässeen maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiseen vaiheeseen.

- Tutkijat ovat jo onnistuneet erilaistamaan soluja, joita voidaan käyttää ihmisen Parkinsonin taudin hoidossa. Turvallisuustekijät pitää vielä selvittää, Hovatta kertoo.

- Jos hyvin käy, läpimurto keskushermosto-sairauksien kohdalla saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti. Vaikka emmehän me voi luvata kenellekään ihmisille mitään, hän lisää.

MITÄ KANTASOLUT OVAT?

Veren kantasoluja on käytetty jo pitkään esimerkiksi sytostaattihoitoja annettaessa, mutta vielä joitakin vuosia sitten kukaan ei ollut nähnytkään alkion kantasolua. Nykyään tietoa on; se on kaikkien solujen äiti. Alkion kantasolusta muodostuvat kaikki kudokset ja lopulta kokonainen yksilö. Se voi lisääntyä, ja erilaistua eli muuttua muuksi, tietyksi soluksi. Kantasoluja saadaan myös jo kehittyneen yksilön eri elimistä. Tällöin puhutaan aikuisen kantasoluista, joilla on rajoittunut muuntautumiskyky.

Outi Hovatan mukaan esimerkiksi diabeteksen hoitoon ei aikuisten kantasolujen tarjonta ei riitä, ja siksi tulevaisuudessa on tärkeää kehittää hoitoja alkion kantasoluista.

MITEN KANTASOLUJA VOI KÄYTTÄÄ?

- Solulinjat elävät ikuisesti ja niitä voi jakaa muille tutkijoille, kehittää eteenpäin vaikka hermosoluiksi, vaikka miksi, Hovatta sanoo.

Muuttuneena esimerkiksi hermosolu alkaa välittää hermoimpulsseja, sydänlihassolu sykkii, lihassolu supistuu ja hormonia tuottava solu tuottaa hormonia. Näin ollen kantasolut voivat parantaa kudostuhon aiheuttamia tauteja kuten nuoruusiän diabeteksen, Parkinsonin taudin tai syövän.

- Täällä meidän yksikössä on hyvin käyttökelpoisia alkion kantasoluista viljeltyjä kantasolulinjoja. Niissä ei ole hiiren tukisoluja tai ihmiselle vieraita materiaaleja, kuten vasikanseerumia. Siinä mielessä meidän linjamme ovat ainutlaatuisia, että olemme käyttäneet alusta alkaen korviketta, emmekä eläinperäisiä materiaaleja, Hovatta sanoo ja selvittää, että eläinperäisiin materiaaleihin sisältyy infektioriski, jonka kautta esimerkiksi Hullun lehmän tauti voisi levitä ihmisiin.

- Potentiaalinen riski on olemassa, ja me haluamme välttää sen.

MILLAISIA ONGELMAT OVAT?

Kantasoluhoitoja rajoittaa se, että solujen pinnassa rakenteita, jotka vieraassa elimistössä aiheuttavat hylkimisreaktion. Sen lisäksi kantasolujen erilaistumista ei voida täysin ennustaa. Ne voivat kasvaa rajattomasti – aivan kuten syöpäsolutkin.
Voivatko kantasolut siis lähteä hallitsemattomaan kasvuun ja tuoda mukanaan lisää syöpiä ja sairautta?

- Alkion kantasolut eivät ole sellaisia – ne ovat hyvänlaatuisia soluja. On esitetty epäilyksiä, että ne voisivat erilaistua pahanlaatuisiksi soluiksi. Syövän syntyä ei voi estää, mutta riski on olematon. Silti halutaan olla varmoja – kaikki riskit on suljettava pois, Hovatta sanoo.

MIKÄ ON SUURIN EETTINEN KYSYMYS?

Myös eettiset kysymykset aiheuttavat päänvaivaa kantasolukeskustelussa. Kriitikot vastustavat alkiosta tuotettuja kantasoluja siksi, että he pitävät jo muutaman kerran jakautunutta alkiota ihmisenä. Kysymys kuuluu: mistä elämä alkaa? Outi Hovatta huomauttaa, että eurooppalaisen lainsäädännön mukaan silloin, kun hedelmöityksestä on kulunut 14 vuorokautta.

- Elämän alku on jatkumo. Onko solujoukko joka on olemassa viiden – kuuden päivän ajan potentiaalinen yksilö vai ei: siihen on eri näköisiä eettisiä ratkaisuja eri maissa, Hovatta pohtii.

- Muun muassa Ruotsissa on tehty lakiehdotus, jonka mukaan näin ei olisi. Eli tarkan eettisen tarkastuksen mukaan täällä saisi ensi vuonna tuottaa tumansiirron avulla kantasoluja vaikeiden sairauksien hoitoon. Täkäläisen näkemyksen mukaan viiden päivän ikäisellä solujoukolla ei siis ole ihmisoikeuksia. Mutta vastakkaisiakin näkemyksiä on esitetty, muun muassa EU:n bioetiikkakonventissa.

Hovatan omasta mielestä suurin eettisin kysymys on toisaalla:

- Onko tietynlaisen vakaumuksen omaavilla ihmisillä oikeus kieltää tutkimus? Minun nähdäkseni heidän ei pitäisi osallistua, muttei myöskään nauttia tuloksista.

MITÄ LAKI SANOO?

Kantasoluhoitosoppaa sotkee sekin, että lait eri maissa säätelevät tutkimusta eri tavoin. Esimerkiksi katoliset maat suhtautuvat asiaan kielteisesti. Yhdysvalloissa kantasoluja voi tuottaa yksityisissä yksiköissä, mutta julkisin varoin se on kielletty. Hovatta pitää sellaista etiikkaa outona, mutta Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöön hän on suhteellisen tyytyväinen.

- Suomessa ei keskustella yhtä paljon, tilanne vähän epäselvempi, mutta eihän sielläkään kielletä hoitoja, päinvastoin.

MITÄ TULEVAISUUS TUO?

Kantasolututkimuksen tulevaisuus on vielä auki. Avainkysymykset ovat miten tutkimusvarat suunnataan ja mikä on paras tapa tuottaa kantasoluja?

- Kantasolututkimuksessa pitää rahoittaa kaikkea erityyppistä kantasolujen tutkimusta. Ne tukevat toinen toistaan ja kaikkea tutkimusta tarvitaan. Olemme vastoin yleistä käsitystä tekemässä tutkimusta aika vajailla resursseilla, Hovatta painottaa.

Onko siis ihmisen hoitaminen lähiaikoina auton huoltoon verrattavissa oleva toimenpide – uusia soluja ruiskeena sydämeen, haimaan ja selkäytimeen ja sitten: hyvästi ikääntyminen?

- Ikääntymistä ei voida hoitaa, sillä se on biologinen prosessi joka kulkee kulkuaan, Hovatta naurahtaa.

Mutta:

- Tulevaisuudessa pystytään hoitamaan paremmin vaikeita sairauksia, joihin ei ole kunnon hoitoa tänä päivänä. Kantasoluhoito tulee olemaan samanlainen mullistus kuin antibiootit aikanaan, hän uskoo.

Toimittaja: AMI ASSULIN

Lisätietoja:

Julkaisu Ihmisen kantasolut, kloonaus ja tutkimus löytyy osoitteesta:

http://www.etene.org/dokumentit/kantasolut.pdf

Katso myös:

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK): pro.tsv.fi/tenk

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE): www.etene.org

Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK): www.biotekniikanneuvottelukunta.fi

Geenitekniikan lautakunta (GTLK): www.geenitekniikanlautakunta.fi

Suomen Akatemia: www.aka.fi

Teknologian kehittämiskeskus Tekes: www.tekes.fi